Minkälaisia määriä uusia autoja mahdettiin myydä Suomessa ennen sotaa? Miten suhdanteet vaikuttivat automyyntiin? Tähän artikkeliin olen koostanut yhteen eri tietolähteitä käyttäen uusien ajoneuvojen tuontimääriä vuosilta 1920-1939.
Suomen tullilaitos luonnollisesti piti tilastoa vuotuisista maahan tuoduista nimikkeistä. Perinteisesti tuodut ajoneuvot ilmoitettiin tilastoihin henkilöautoina, kuorma-autoina ja alustoina. 1920-luvun alun tilastoissa kokonaiset kuorma-autot ja alustat on niputettu yhteen kuorma-autoiksi. Tämä on ollut myöhempiä tilastointeja varten harhaanjohtavaa, koska käytännössä kokonaisia valmiita kuorma-autoja ei tuotu tänne kuin hyvin pieniä määriä. Ennen sotaa hyötyajoneuvojen päälliosat yleensä varusteltiin Suomessa. 1925 on ensimmäinen vuosi jolloin tilastossa on eroteltu valmiit kuorma-autot ja alustat toisistaan. Alustoihin kuuluivat kuorma-autojen, linja-autojen, henkilöautojen ja erikoisautojen alustat, joten esimerkiksi uusista käyttöönotetuista linja-autoista ei ole olemassa vuosittaisia tilastoja tullilaitoksen puolelta.
Riippuen tietolähteistä tilastoissa on yleensä esiintynyt muutamien kymmenien autojen heittoa. Olen valinnut mieluummin tilastoja muutaman vuoden päästä ajankohdasta, koska voi olla, että tilastoja on jälkeenpäin tarkistettu ja tarkennettu. Autoja on myös voitu tullata väärillä nimikkeillä, joten tilastojen autotyyppijakauma on suuntaa antava. Absoluuttiseen totuuteen ei varmaankaan voida koskaan päästä numeroiden valossa.
Moottori -lehti numero 2-3 vuodelta 1923 kertoo seuraavia lukemia. 1920 – 265 henkilöautoa ja 486 kuorma-autoa. 1921 – 184 henkilöautoa ja 101 kuorma-autoa. 1922 – 226 henkilöautoa ja 134 kuorma-autoa.
Uusi Aura -lehti 13.8.1924 ilmoittaa 1923 tuonnin olleen 917 henkilöautoa ja 392 kuorma-autoa. Suomen Moottorilehti toukokuussa 1928 kertoo, että 1924 maahan tuotiin 1781 henkilöautoa, 340 kuorma-autoa ja noin 1000 alustaa. Lehti on artikkelissaan itse yrittänyt arvioida kuorma-autojen ja alustojen todelliset määrät ja huomauttaa tilastojen puutteellisuuksista.
Suomen Moottorilehti marraskuu 1928 tilastoi: 1925 – 4111 henkilöautoa, 61 kuorma-autoa ja 1667 alustaa. 1926 – 5138 henkilöautoa, 17 kuorma-autoa ja 1419 alustaa. 1927 – 5672 henkilöautoa, 151 kuorma-autoa ja 1829 alustaa.
Suomen Autoklubin vuosikirja 1940-1941 antaa taulukossaan tarkat tiedot vuosien 1928-1939 autotuonneista:
1928– 6631 henkilöautoa, 70 kuorma-autoa ja 2854 alustaa. 1929 – 3057 henkilöautoa, 180 kuorma-autoa ja 2154 alustaa. 1930 – 1566 henkilöautoa, 73 kuorma-autoa ja 1711 alustaa.
1931 – 732 henkilöautoa, 11 kuorma-autoa ja 798 alustaa. 1932 – 225 henkilöautoa, 56 kuorma-autoa ja 482 alustaa. 1933 – 225 henkilöautoa, 12 kuorma-autoa ja 571 alustaa.
1934 – 652 henkilöautoa, 26 kuorma-autoa ja 1677 alustaa. 1935 – 1110 henkilöautoa, 17 kuorma-autoa ja 1921 alustaa. 1936 – 1799 henkilöautoa ja 2797 alustaa ja 55 kuorma-autoa.
1937 – 4099 henkilöautoa, 88 kuorma-autoa ja 4890 alustaa. 1938 – 4769 henkilöautoa, 78 kuorma-autoa ja 3172 alustaa. 1939 – 5340 henkilöautoa, 83 kuorma-autoa ja 2827 alustaa.
Seuraaviin kuvaajiin laskin yhteen kuorma-autot ja alustat. Alustat edustavat siis tässä taulukossa hyötyajoneuvoja. Henkilöautojen määrät ovat kuvaajassa erikseen.
1920-luvun alussa henkilöautoja ja alustoja tuotiin melko lailla samankaltaisia määriä. Vasta vuonna 1925 henkilöautojen määrä kasvaa selkeästi suhteessa alustoihin. Vuonna 1928 saavutetaan henkilöautoissa huippulukema 6631 myytyä autoa. Sen ylitse päästään seuraavan kerran vasta 1950-luvun alussa. Vuoden 1929 maailmanlaajuinen lama näkyy selkeänä romahduksena.
Yhteensä 1920-luvulla myytiin uusia ajoneuvoja 40018 kpl.
1930-luvulle tultaessa myynti jatkaa edelleen laskuaan. Hyötyajoneuvojen myynti ohittaa jopa henkilöautojen myynnin. Vasta vuonna 1934 alkaa myynnin hidas elpyminen monen vaikean vuoden jälkeen. V.1938 henkilöautot myyvät taas enemmän kuin alustat. Vuosikymmenen lopulla 1938-1939 alustojen myynti jostain syystä laskee voimakkaasti, kun taas henkilöautojen myynti nousee. Vajaasta myyntivuodesta huolimatta 1939 on tilastoissa hieman parempi kuin edellisvuosi.
Yhteensä 1930-luvulla myytiin uusia ajoneuvoja 41363 kpl. Yhteensä uusia ajoneuvoja myytiin näinä kahtena vuosikymmenenä kunnioitettavat 81381 kpl.
Hyvän v.1939 henkilöautomyynnin ansiosta 1930-luku päihitti niukasti 1920-luvun automyynnin vuosikymmenenä. Maailmanlaajuinen pörssiromahdus ja lama veivät kuitenkin pois 6-7 hyvää myyntivuotta. 1920-luvun puolivälissä alkanut autoistumisen buumi koettiin uudelleen vasta 1930-luvun lopulla. Vasta tuontisäännöstelyn loppuminen v.1962 mahdollisti autojen runsaan yleistymisen ja auton omistamisen arkipäiväistymisen.
SA-kuva 22021: Presidentti palaa Metropolista 4.7.1941. Cadillac, joka on pakko-otettu Kuopiosta.
Moottoriajoneuvojen sotaan osallistuminen on hieman epäselvää aluetta, monissa sota-ajan autovalokuvissa näkyy autoihin merkitty SA-tunnus, joka ei monelle kerro yhtään mitään. Suurin osa sotaan osallistuneista autoista oli pakko-otettuja siviileiltä, joskin toki Suomen puolustusvoimillakin omia autoja oli käytössään jonkin verran. Todennäköisesti mitään täydellistä ”otto-autojen rekisteriluetteloa” ei ole olemassakaan, sillä autoja otettiin ja palauteltiin sodan aikana tarpeen mukaan.
Oletettavaa on, että suojeluskunnat vastasivat pitkälti ajoneuvoasioista sota-aikana. Niiden tehtäväksi jäi ottoautojen kunnon tarkistaminen, käypän arvon määrittäminen, sekä varsinainen pakko-otto ja ajoneuvon omistajalleen palauttaminen. Viime kädessä myös omistajalle maksetuista korvauksista huolehtiminen. Kun ajoneuvo lähetettiin pakko-oton jälkeen tiettyyn joukko-osastoon, joukko-osastossa oli ajoneuvoa vastaava ”moottoriajoneuvon sotilaskortti”, joka vastaa rekisterikorttia. Tuosta rekisterikortista selviää ajoneuvon omistajan nimi, ottopaikka, ajoneuvon tiedot, sekä tietysti niin siviili, kuin SA-rekisteritunnuksetkin. SA-tunnuksesta tosin ei voi pääteltä sitä, missä joukko-osastossa auto palveli.
Maa jaettiin sotilas- ja suojeluskuntapiireihin, jotka huolehtivat paikkakuntakohtaisesti em. moottoriajoneuvoihin liittyneistä asioista.
Jatkosodan kynnyksellä 1941 Suomi jaettiin sotilas- ja suojeluskuntapiireihin seuraavasti¹:
Helsingin sotilaspiiri
Etelä-Uudenmaan sotilaspiiri
Etelä-Kymenlaakson sotilaspiiri
1) Haagan kauppala
1) Espoon kunta
1) Haapasaaren kunta
2) Helsingin kaupunki
2) Helsingin pitäjä
2) Haminan kaupunki
3) Huopalahden kunta
3) Kauniaisten kauppala
3) Kotkan kaupunki
4) Kulosaaren huvilakaupunki
4) Kirkkonummen kunta
4) Kymin kunta
5) Oulunkylän kunta
5) Liljendalin kunta
5) Lapinjärven kunta
6) Loviisan kaupunki
6) Miehikkälän kunta
7) Pernajan kunta
7) Myrskylän kunta
8) Porvoon kaupunki
8) Pyhtään kunta
9) Porvoon maalaiskunta
9) Ruotsinpyhtään kunta
10) Sipoon kunta
10) Säkkijärven kunta
11) Vehkalahden kunta
12) Virolahden kunta
Pohjois-Kymenlaakson sotilaspiiri
Pohjois-Uudenmaan sotilaspiiri
Suur-Saimaan sotilaspiiri
1) Anjalan kunta
1) Askolan kunta
1) Anttolan kunta
2) Artjärven kunta
2) Hausjärven kunta
2) Hirvensalmen kunta
3) Elimäen kunta
3) Hyvinkään kauppala
3) Joutsenon kunta
4) Iitin kunta
4) Hyvinkään maalaiskunta
4) Lappeen kunta
5) Jaalan kunta
5) Karkkilan kauppala
5) Lappeenrannan kaupunki
6) Kouvolan kauppala
6) Keravan kauppala
6) Lauritsalan kauppala
7) Kuusankosken kunta
7) Lopen kunta
7) Lemin kunta
8) Luumäen kunta
8) Mäntsälän kunta
8) Mikkelin kaupunki
9) Sippolan kunta
9) Nurmijärven kunta
9) Mikkelin maalaiskunta
10) Vahvialan kunta
10) Orimattilan kunta
10) Mäntyharjun kunta
11) Valkealankunta
11) Pornaisten kunta
11) Nuijamaan kunta
12) Ylämaan kunta
12) Pukkilan kunta
12) Ristiinan kunta
13) Pusulan kunta
13) Savitaipaleen kunta
14) Pyhäjärven kunta
14) Suomenniemen kunta
15) Riihimäen kauppala
15) Taipalsaaren kunta
16) Tuusulan kunta
17) Vihdin kunta
Lahden sotilaspiiri
Kanta-Hämeen sotilaspiiri
Lounais-Hämeen sotilaspiiri
1) Asikkalan kunta
1) Hattulan kunta
1) Akaan kunta
2) Hartolan kunta
2) Hauhon kunta
2) Forssan kauppala
3) Heinolan kaupunki
3) Hämeenlinnan kaupunki
3) Humppilan kunta
4) Heinolan maalaiskunta
4) Hämeenlinnan maalaiskunta
4) Jokioisten kunta
5) Hollolan kunta
5) Janakkalan kunta
5) Kalvolan kunta
6) Joutsan kunta
6) Kosken kunta
6) Koijärven kunta
7) Lahden kaupunki
7) Kuhmoisten kunta
7) Kylmäkosken kunta
8) Luhangan kunta
8) Kärkölän kunta
8) Lempäälän kunta
9) Nastolan kunta
9) Lammin kunta
9) Somerniemen kunta
10) Pertunmaan kunta
10) Luopioisten kunta
10) Someron kunta
11) Sysmän kunta
11) Padasjoen kunta
11) Sääksmäen kunta
12) Pälkäneen kunta
12) Tammelan kunta
13) Rengon kunta
13) Urjalan kunta
14) Tuuloksen kunta
14) Valkeakosken kauppala
15) Tyrvännön kunta
15) Vesilahden kunta
16) Vanajan kunta
16) Viialan kunta
17) Ypäjän kunta
Pirkka-Hämeen sotilaspiiri
Jyväskylän sotilaspiiri
Savonlinnan sotilaspiiri
1) Aitolahden kunta
1) Hankasalmen kunta
1) Enonkosken kunta
2) Eräjärven kunta
2) Jyväskylän kaupunki
2) Joroisten kunta
3) Juupajoen kunta
3) Jyväskylän maalaiskunta
3) Jäppilän kunta
4) Kangasalan kunta
4) Jämsän kunta
4) Kangaslammen kunta
5) Kuhmalahden kunta
5) Jämsänkosken kunta
5) Kerimäen kunta
6) Kuoreveden kunta
6) Keuruun kunta
6) Kesälahden kunta
7) Längelmäen kunta
7) Korpilahden kunta
7) Kiteen kunta
8) Messukylän kunta
8) Koskenpään kunta
8) Parikkalan kunta
9) Mäntän kunta
9) Laukaan kunta
9) Punkaharjun kunta
10) Nokian kauppala
10) Leivonmäen kunta
10) Rantasalmen kunta
11) Oriveden kunta
11) Multian kunta
11) Saaren kunta
12) Pirkkalan kunta
12) Muuramen kunta
12) Savonlinnan kaupunki
13) Sahalahden kunta
13) Petäjäveden kunta
13) Simpeleen kunta
14) Tampereen kunta
14) Pihlajaveden kunta
14) Säämingin kunta
15) Teiskon kunta
15) Säynätsalon kunta
15) Uukuniemen kunta
16) Tottijärven kunta
16) Toivakan kunta
16) Varkauden kauppala
17) Ylöjärven kunta
17) Uuraisten kunta
Saimaan sotilaspiiri
Pohjois-Karjalan sotilaspiiri
Pohjois-Savon sotilaspiiri
1) Haukivuoren kunta
1) Enon kunta
1) Juankosken kunta
2) Juvan kunta
2) Heinäveden kunta
2) Kaavin kunta
3) Jääsken kunta
3) Ilomantsin kunta
3) Karttulan kunta
4) Kangasniemen kunta
4) Joensuun kaupunki
4) Kuopion kaupunki
5) Pieksämäen kunta
5) Kiihtelyksen kunta
5) Kuopion maalaiskunta
6) Pieksämäen kauppala
6) Kontiolahden kunta
6) Leppävirran kunta
7) Puumalan kunta
7) Korpiselän kunta
7) Maaningan kunta
8) Rautjärven kunta
8) Kuusjärven kunta
8) Muuruveden kunta
9) Ruokolahden kunta
9) Liperin kunta
9) Nilsiän kunta
10) Sulkavan kunta
10) Pielisensuun kunta
10) Riistaveden kunta
11) Virtasalmen kunta
11) Polvijärven kunta
11) Siilinjärven kunta
12) Pyhäselän kunta
12) Suonenjoen kunta
13) Rääkkylän kunta
13) Säyneisen kunta
14) Savonrannan kunta
14) Tervon kunta
15) Tohmajärven kunta
15) Tuusniemen kunta
16) Tuupovaaran kunta
16) Vehmersalmen kunta
17) Värtsilän kunta
Kainuun sotilaspiiri
Iisalmen sotilaspiiri
Sisä-Suomen sotilaspiiri
1) Juuan kunta
1) Iisalmen kaupunki
1) Kannonkosken kunta
2) Kajaanin kaupunki
2) Iisalmen maalaiskunta
2) Karstulan kunta
3) Kajaanin maalaiskunta
3) Keiteleen kunta
3) Kinnulan kunta
4) Kuhmon kunta
4) Kiuruveden kunta
4) Kivijärven kunta
5) Lieksan kauppala
5) Lapinlahden kunta
5) Konginkankaan kunta
6) Nurmeksen kauppala
6) Pielaveden kunta
6) Konneveden kunta
7) Nurmeksen maalaiskunta
7) Pyhäjärven kunta
7) Kyyjärven kunta
8) Paltamon kunta
8) Sonkajärven kunta
8) Pihtiputaan kunta
9) Pielisjärven kunta
9) Varpaisjärven kunta
9) Pylkönmäen kunta
10) Rautavaaran kunta
10) Vieremän kunta
10) Rautalammen kunta
11) Sotkamon kunta
11) Saarijärven kunta
12) Valtimon kunta
12) Sumiaisten kunta
13) Vuolijoen kunta
13) Suolahden kauppala
14) Vesannon kunta
15) Viitasaaren kunta
16) Äänekosken kauppala
17) Äänekosken maalaiskunta
Kokkolan sotilaspiiri
Oulun sotilaspiiri
Raahen sotilaspiiri
1) Alavieskan kunta
1) Hailuodon kunta
1) Haapaveden kunta
2) Haapajärven kunta
2) Haukiputaan kunta
2) Kestilän kunta
3) Halsuan kunta
3) Hyrynsalmen kunta
3) Kärsämäen kunta
4) Himangan kunta
4) Iin kunta
4) Liimingan kunta
5) Kaarlelan kunta
5) Kempeleen kunta
5) Lumijoen kunta
6) Kalajoen kunta
6) Kiimingin kunta
6) Merijärven kunta
7) Kannuksen kunta
7) Kuivaniemen kunta
7) Oulaisten kunta
8) Kaustisten kunta
8) Kuusamon kunta
8) Paavolan kunta
9) Kokkolan kaupunki
9) Muhoksen kunta
9) Pattijoen kunta
10) Kälviän kunta
10) Oulujoen kunta
10) Piippolan kunta
11) Lestijärven kunta
11) Oulun kaupunki
11) Pulkkilan kunta
12) Lohtajan kunta
12) Oulunsalon kunta
12) Pyhäjoen kunta
13) Nivalan kunta
13) Pudasjärven kunta
13) Pyhännän kunta
14) Perhon kunta
14) Puolangan kunta
14) Raahen kaupunki
15) Raution kunta
15) Ristijärven kunta
15) Rantsilan kunta
16) Reisjärven kunta
16) Suomussalmen kunta
16) Revonlahden kunta
17) Sievin kunta
17) Säräisniemen kunta
17) Saloisten kunta
18) Toholammen kunta
18) Taivalkosken kunta
18) Siikajoen kunta
19) Ullavan kunta
19) Utajärven kunta
19) Temmeksen kunta
20) Vetelin kunta
20) Yli-Iin kunta
20) Tyrnävän kunta
21) Ylivieskan kunta
21) Ylikiimingin kunta
21) Vihannin kunta
Pohjolan sotilaspiiri
Länsi-Pohjan sotilaspiiri
Vaasan sotilaspiiri
1) Inarin kunta
1) Alatornion kunta
1) Alavetelin kunta
2) Kemijärven kunta
2) Enontekiön kunta
2) Bergön kunta
3) Kittilän kunta
3) Karungin kunta
3) Björkön kunta
4) Pelkosenniemen kunta
4) Kemin kaupunki
4) Jepuan kunta
5) Petsamon kunta
5) Kemin maalaiskunta
5) Kaskisten kaupunki
6) Posion kunta
6) Kolarin kunta
6) Koivulahden kunta
7) Ranuan kunta
7) Muonion kunta
7) Korsnäsin kunta
8) Rovaniemen kauppala
8) Simon kunta
8) Kristiinankaupungin kaupunki
9) Rovaniemen maalaiskunta
9) Tervolan kunta
9) Kruunupyyn kunta
10) Sallan kunta
10) Tornion kaupunki
10) Lapväärtin kunta
11) Savukosken kunta
11) Turtolan kunta
11) Luodon kunta
12) Sodankylän kunta
12) Ylitornion kunta
12) Maalahden kunta
13) Utsjoen kunta
13) Maksamaan kunta
14) Munsalan kunta
15) Mustasaaren kunta
16) Närpiön kunta
17) Oravaisten kunta
18) Petolahden kunta
19) Pietarsaaren kaupunki
20) Pietarsaaren maailaiskunta
21) Pirttikylän kunta
22) Purmon kunta
23) Raippaluodon kunta
24) Siipyyn kunta
25) Sulvan kunta
26) Teerijärven kunta
27) Tiukan kunta
28) Uudenkaarlepyyn kaupunki
29) Uudenkaarlepyyn maalaiskunta
30) Vaasan kaupunki
31) Vöyrin kunta
32) Ylimarkun kunta
33) Ähtävän kunta
34) Öjan kunta
Etelä-Pohjanmaan läntinen sotilaspiiri
Etelä-Pohjanmaan itäinen sotilaspiiri
Porin sotilaspiiri
1) Isojoen kunta
1) Alahärmän kunta
1) Ahlaisten kunta
2) Isonkyrön kunta
2) Alajärven kunta
2) Harjavallan kunta
3) Jalasjärven kunta
3) Alavuden kunta
3) Kullaan kunta
4) Jurvan kunta
4) Evijärven kunta
4) Luvian kunta
5) Karijoen kunta
5) Llmajoen kunta
5) Merikarvian kunta
6) Kauhajoen kunta
6) Kauhavan kunta
6) Nakkilan kunta
7) Kurikan kunta
7) Kortesjärven kunta
7) Noormarkun kunta
8) Laihian kunta
8) Kuortaneen kunta
8) Pomarkun kunta
9) Teuvan kunta
9) Lappajärven kunta
9) Porin kaupunki
10) Vähänkyrön kunta
10) Lapuan kunta
10) Porin maalaiskunta
11) Ylistaron kunta
11) Lehtimäen kunta
11) Siikaisten kunta
12) Nurmon kunta
12) Ulvilan kunta
13) Peräseinäjoen kunta
14) Seinäjoen kauppala
15) Seinäjoen maalaiskunta
16) Soinin kunta
17) Töysän kunta
18) Vimpelin kunta
19) Ylihärmän kunta
20) Ähtärin kunta
Etelä-Satakunnan sotilaspiiri
Pohjois-Satakunnan sotilaspiiri
Turunmaan sotilaspiiri
1) Huittisten kunta
1) Hongonjoen kunta
1) Houtskärin kunta
2) Hämeenkyrön kunta
2) Ikaalisten kauppala
2) Iniön kunta
3) Karkun kunta
3) Ikaalisten maalaiskunta
3) Kakskerran kunta
4) Kauvatsan kunta
4) Jämijärven kunta
4) Korppoon kunta
5) Keikyän kunta
5) Kankaanpään kunta
5) Maarian kunta
6) Kiikan kunta
6) Karvian kunta
6) Nauvon kunta
7) Kiikoisten kunta
7) Kihniön kunta
7) Paraisten kunta
8) Kokemäen kunta
8) Kurun kunta
8) Turun kaupunki
9) Lavian kunta
9) Parkanon kunta
10) Mouhijärven kunta
10) Ruoveden kunta
11) Punkalaitumen kunta
11) Virtain kunta
12) Suodenniemen kunta
13) Suoniemen kunta
14) Tyrvään kunta
15) Vammalan kauppala
16) Viljakkalan kunta
Varsinais-Suomen sotilaspiiri
Vakka-Suomen sotilaspiiri
Raaseporin sotilaspiiri
1) Alastaron kunta
1) Eurajoen kunta
1) Bromarvin kunta
2) Askaisten kunta
2) Euran kunta
2) Degerbyn kunta
3) Auran kunta
3) Hinnerjoen kunta
3) Dragsfjärdin kunta
4) Kaarinan kunta
4) Honkilahden kunta
4) Hiittisten kunta
5) Karinaisten kunta
5) Kalannin kunta
5) Inkoon kauppala
6) Kosken kunta
6) Karjalan kunta
6) Karjaan kauppala
7) Kuusiston kunta
7) Kiukaisten kunta
7) Karjaan maalaiskunta
8) Lemun kunta
8) Kodisjoen kunta
8) Kemiön kunta
9) Liedon kunta
9) Kustavin kunta
9) Pohjan kunta
10) Loimaan kauppala
10) Köyliön kunta
10) Siuntion kunta
11) Loimaan kunta
11) Laitilan kunta
11) Snappertunan kunta
12) Marttilan kunta
12) Lapin kunta
12) Tammisaaren kaupunki
13) Maskun kunta
13) Lokalahden kunta
13) Tammisaaren maalaiskunta
14) Mellilän kunta
14) Mietoisten kunta
14) Tenholan kunta
15) Merimaskun kunta
15) Mynämäen kunta
15) Vestanfjärdin kunta
16) Metsämaan kunta
16) Pyhmämaan kunta
17) Naantalin kaupunki
17) Pyhärannan kunta
18) Naantalin maalaiskunta
18) Rauman kaupunki
19) Nousiaisten kunta
19) Rauman maalaiskunta
20) Oripään kunta
20) Säkylän kunta
21) Paattisten kunta
21) Taivassalon kunta
22) Paimion kunta
22) Uudenkaupungin kaupunki
23) Piikkiön kunta
23) Uudenkaupungin maalaiskunta
24) Pöytyän kunta
24) Vehmaan kunta
25) Raision kunta
25) Yläneen kunta
26) Ruskon kunta
27) Rymättylän kunta
28) Tarvasjoen kunta
29) Vahdon kunta
30) Vampulan kunta
31) Velkuan kunta
Salon sotilaspiiri
1) Angelniemen kunta
2) Halikon kunta
3) Karjalohjan kunta
4) Karunan kunta
5) Kiikalan kunta
6) Kiskon kunta
7) Kuusjoen kunta
8) Lohjan kauppala
9) Lohjan kunta
10) Muurlan kunta
11) Nummen kunta
12) Perniön kunta
13) Perttelin kunta
14) Salon kauppala
15) Sammatin kunta
16) Sauvon kunta
17) Suomusjärven kunta
18) Särkisalon kunta
19) Uskelan kunta
SA-tunnukset määriteltiin suojeluskuntapiirien mukaisesti, eli auto sai sille määrätyn SA-tunnuksen sen mukaan, missä suojeluskuntapiirissä pakko-otto tapahtui.
Vuonna 1944 muistutettiin moottoriajoneuvoasioista² vastaavia suojeluskuntapiiriläisiä, että seuraavat SA-tunnus sarjat olivat varattuna, puolustuslaitoksen ostamia moottoriajoneuvoja varten:
SA 1 – 9999
SA 15000 – 15999
SA 23000 – 23999
SA 28000 – 29999
SA 38000 – 39999
sotasaaliiksi saatujen moottoriajoneuvoja varten:
SA 16000 – 19999 (Olisikohan tämä kuitenkin 16000-16999?)
SA 24000 – 24999
SA 33000 – 34999
SA 42000 – 42999
Loput numerosarjat olivat muutamia poikkeuksia lukuunottamatta varattu siviilistä pakko-otetuille ajoneuvoille.
Suomen neljäs autonäyttely pidettiin 25.2 – 1.3.1936 Messuhallissa, eli nykyisessä Töölön kisahallissa. Näyttelyn järjestivät yhdessä Suomen Automobiilikauppiaitten Yhdistys ry. (SAY) ja Suomen Autokorjaamoiden Liitto ry. Autokorjaamoiden Liitto mainosti näyttelyä Suomen toisena autoalan tuotteiden näyttelynä. Autoalan tuotenäyttely oli sijoitettu pääasiallisesti hallin toiseen kerrokseen, joka kiersi alatason näyttelytilan ympäri. Molemmat näyttelyt olivat päivittäin auki klo 10-20. Kaikki automaahantuojat eivät kuuluneet Automobiilikauppiaitten Yhdistykseen, mutta seuraavat maahantuojat olivat osastoineen läsnä:
Autola Oy (osasto 2)
Korpivaara & Halla (osasto 8)
Metro-Auto (osasto 4)
Nikolajeff (osasto 6)
Stockmann (osasto 3)
Suomen Voimavaunu (osasto 1)
Uusi Autokeskus (osasto 5).
Päänäyttelyssä ensimmäisessä kerroksessa osastoja oli kahdeksan. Yllämainittujen lisäksi oli osasto 7, johon oli koottu eri koritehtaitten yhteinen linja-autonäyttely. Tässä artikkelissa ei ole kuvia näyttelystä, vaan tarkastelen aihetta messujen yhteydessä julkaistun messuluettelon avulla. Luettelosta löytyykin paljon arvokasta tietoa messukävijälle.
Kuva 1. Autonäyttelyn kävijöitä varten painettiin erityinen messuluettelo. Kannen värit ja taustalla häämöttävä Messuhalli sekä edessä olevat virtaviivaiset autot edustavat 1930-luvun funktionalistista tyyliä parhaimmillaan. WSOY:n kirjapainossa painettu luettelo on varsin tuhti. Se sisältää 128 sivua tietoa osastoista ja osastojen edustuksista. Lisäksi messuluettelon yhteyteen on painettu Suomen Moottorilehden numero 2/1936, jossa on 36 sivua.
Kuva 2. Luettelon takakannessa viitataan salaperäisesti esittelylehtiseen, joka sisältää jotakin, mikä vierailijan kannattaa lukea.
Kuva 3. Kuin ihmeen kaupalla irtonainen esittelylehtinen löytyy talletettuna luettelon välistä. Kyseessä oli siis kirjatarjous heille, jotka päättivät pistäytyä osastolla 15 ja tilata Suomen Moottorilehden vuosikerran.
Kuva 4. Lehtisen kääntöpuoli.
Kuva 5. Luettelossa on runsaasti kuvia automalleista, mukaanlukien malleista ja merkeistä, jotka eivät olleet näyttelyssä mukana. Virtaviivainen De Soto Airflow ei ollut itse messuilla, mutta sen tekniset tiedot löytyvät messuluettelosta. Airflow oli loppujen lopuksi muotoilultaan liian erilainen, jotta se olisi ollut ostavan yleisön mieleen. Kuvan autossa näyttäisi olevan erikoisuutena kullanvärinen maalipinta. Tulikohan Suomeen yhtään De Soto Airflow -autoa? Chrysler merkillä niitä kyllä tuotiin maahan useita. Ainoa De Soto näyttelyssä oli Uuden Autokeskuksen osastolla ollut De Soto Airstream Custom Touring.
Kuva 6. Vuodelle 1936 esitelty Reo Flying Cloud A-6 oli konservatiivisesti muotoiltu keskiluokan auto. Helsingin näyttelyssä esillä ollut auto jäi suuren yleisön tietämättä historialliseksi esiintymiseksi. Syyskuussa 1936 Reon henkilöautotuotanto lakkautettiin ja yritys keskittyi paremmin kannattaviin kuorma-autoihin. Viimeisenä vuonna valmistui vain 3206kpl henkilöautoja. Kerrottakoon vielä, että Messuhallissa esillä olleet kaksi Graham 110 -autoa jakoivat saman korin Reo Flying Cloudin kanssa. Graham maksoi Reolle korvauksen jokaisesta korista.
Kuva 7. Studebakerin malli ’Ace’ 2TB-257. Tämän virtaviivaisen linja-auton koritaiteilija on tuntematon. Se eroaa muotoilultaan merkittävästi tuon aikakauden tyypillisestä Studebaker linja-automallistosta.
Kuva 8. Ensimmäisen kerroksen pohjapiirros. Kaiken kaikkiaan viikon aikana näyttelyssä kävi 18000 henkeä.
Lopuksi kokosin listan kaikista autoista, jotka olivat näyttelyssä esillä:
Suomen Voimavaunu Oy
Nash LaFayette, 4-ovinen
Nash 400
Nash Ambassador Eight
Morris Eight, 2-ovinen
Morris Eight, 4-ovinen
Morris Twelve, 4-ovinen
Morris Eighteen, 4-ovinen
Diamond T 312 linja-autoalusta
Autola Oy
Graham 80 Touring Sedan
Graham 110 Touring Sedan
Graham 110 kompressorilla
Hillman Minx
Packard 120 Sedan
Packard 120 Touring Sedan
Federal 15-136 kuorma-autoalusta
Federal B-20-195 linja-autoalusta
Federal 25-156 kuorma-autoalusta
Stockmann Oy
Hudson Eight Custom Sedan
Hudson Six Custom Sedan
Hudson Terraplane Custom Sedan 62
Hudson Terraplane Custom Convertible Sedan 62
Hudson Terraplane De Luxe Sedan
Hudson Terraplane De Luxe Sedan (toinen samanlainen)
Willys 77 Sedan
Metro-Auto Oy
Lincoln Zephyr Sedan
Ford De Luxe Junior, 2-ovinen
Ford De Luxe Junior Phaeton
Ford V8 Cabriolet
Ford V8 Coupe
Ford V8 Touring Tudor
Ford V8 Touring Fordor
Ford V8 Fordor
Ford Popular Junior
Ford Junior pakettiauto
Ford 131 ½ alusta
Uusi Autokeskus Oy
Dodge Touring Sedan
Dodge De Luxe Sedan
Dodge Cabriolet
Dodge Touring Sedan De Luxe, 7-hengen
De Soto Custom Touring Sedan
Renault Primaquatre Cabriolet
Renault Nervasport Cabriolet
Dodge LF36 alusta
Nikolajeff Oy
Buick Majestic Sedan
Buick Imperial Limousine, 7-hengen
Buick Special Sedan
Cadillac V8, 7-hengen
Chevrolet De Luxe, alusta
Chevrolet Imperial Cabriolet
Chevrolet De Luxe Touring Sedan
Chevrolet Coach
Pontiac Eight Sedan
Reo Flying Cloud
Mercedes-Benz 130 Cabriolet
Mercedes-Benz 290 Cabriolet
Chevrolet 183 B56 linja-autoalusta
Reo 190 2L linja-autoalusta
Korpivaara & Halla Oy
Adler Junior Cabriolet
Adler Trumpf Sedan
Citroen Sedan
Studebaker Dictator Sedan
Studebaker President Sedan
Studebaker T-257 alusta
Büssing 305-5 diesel linja-autoalusta
Kaipio Oy
Diamond T312, 28-hengen linja-auto
Autokorirakenne Oy
Reo 2L4, 24-hengen linja-auto
Willys 175, 9-hengen yhdistetty linja- ja kuorma-auto
Turun Autokoritehdas Oy
Büssing 306ON, 28-hengen linja-auto
Autokoriteollisuus Oy
Ford, 24-hengen linja-auto
Helsingin Autokoritehdas Oy
Studebaker T-257, yhdistetty kuorma- ja linja-auto
Turun ja Porin -läänin moottoriajoneuvojen rekisteritiedot Kansallisarkistossa käsittävät paljon muutakin, kuin pelkät rekisterikantakortit. Tässä hieman yhteenvetoa aiheesta, jota ajoneuvoharrastajat tai historiantutkijat voisivat käyttää hyödyksi.
Varsinaiset rekisterikantakortit alkavat vuodesta 1922 ja loppuvat vuoteen 1965. Ne ovat digioituna Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa. Ne käsittävät niin henkilö-, paketti- ja kuorma-autot, kuin moottoripyörätkin. Rekisterikantakortteja lukiessa kannattaa huomata, että vuoden 1949 rekisterikilpiuudistuksen myötä vanhat yksikirjaimiset T-alkuiset kilvet vaihtuivat nyt asteittain kaksikirjaimiksi. Tämä tapahtui tiettyä logiikkaa käyttäen. Kantakortit ovat järjestetty kaksikirjaimisen tunnuksen mukaan järjestykseen.
Esimerkkinä Turkulaisten tanssitaiteilijoiden Holger ja Aira Reunamon 1939 Opel Kapitän. Kuvassa rekisterinumero T-8835.
Vuoden 1949 rekisterikilpimuutoksen myötä auton rekisterikilpi muuttui muotoon TI-835. Kantakortista voidaan päätellä, että sen omisti (kortti kirjoitettu tuolloin) 3.4.1946 lähtien piirieläinlääkäri Eino Huhtala Vammalasta. Aikaisemmin auto on ollut Vaasan läänissä rekisterillä VA-1139. Holger Reunamo tuli auton omistajaksi 19.8.1948. Hänen vaimonsa Aira Raunamo siirtyi omistajaksi 21.2.1949.
Vuokra-autojen rekisterikorteissa huomaa erikoisen muutoksen 1950-luvun loppupuolella (kuka tietää milloin ja miksi?) Niiden TX-alkuiset rekisterinumerot muuttuivat EH-alkuisiksi. Esimerkiksi TX-80 muuttui muotoon EH-80. Joten, mikäli etsimääsi kantakorttia ei löydy TX-kohdasta, kannattaa käydä läpi myös EH-alkuiset kantakortit.
Mikäli ei kuitenkaan ajoneuvoa löydy noista vuosien 1922-1965 rekisterien kantakorteista, kannattaa tutkia muutama muukin kortisto.
Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa säilytetään myös digioituna Kortistoa Spriinkuljetuksen johdosta takavarikoiduista autoista 1928-1930. Siinä on listattu useita tuon ajan autoja, niiden rekisterinumeroita ja valmiste-/moottorinumeroita. Näistä korteista ilmenee myös takavarikon paikka ja syy.
Kortisto spriin kuljetuksen johdosta takavarikoitujen autojen ohella löytyy myös digioimaton luettelo ajoneuvoista, joita on epäilty alkoholipitoisten aineiden salakuljetuksesta (Arkistoyksikkö Ee:91).
Turun ja Porin läänin Kansanhuoltopiiriin kuuluvassa sarjassa Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa on digioituja Moottoriajoneuvojen kantakortteja vuosilta 1945-1948. Nämä ovat siis myönnetty autoihin, joilla oli ajolupa noiden pulavuosien aikana. Pääasiallisesti nämä rekisterikortit käsittävät kuorma-autoja, mutta joukossa on myös jonkin verran henkilö-, paketti-, ruumis-,sekä hinausautoja ja moottoripyöriä. Jotakin tästä kortistosta kuitenkin puuttuu, sillä henkilöautoja on verrattain vähän. Nämä rekisterikortit ovat järjestetty paikkakunnittain ja omistajien mukaan aakkosjärjestykseen, joskin henkilöautoja on vain Turun alueelta.
Moottoripyörien KH-kantakortit alkavat sarjasta Ag:2 kortista 106
Paketti-, sairas-, ruumis- ja paloautot alkavat sarjasta Ag:2 kortista 156.
Henkilöautot alkavat sarjasta Ag:2 kortista 185 ja jatkuvat sarjaan Ag:3.
Nämä kansanhuoltopiirin moottoriajoneuvojen kantakortistot eivät jostain kumman syystä ole täydellisiä. Mutta. Kansallisarkiston Turun toimipaikassa on myös muita kortteja ja materiaalia rekisteröidyistä ajoneuvoista, jota ei ole digioitu.
1. Turun poliisilaitos. B II j:4 Register öfver privata automobiler o. deras förare i Åbo stad (1911 – 1919)
Tämä kirja kattaa ajoneuvorekisterin vuosilta 1911-1919. Ikävä kyllä ajoneuvoja, tai rekisterinumeroita tässä kirjassa ole, vaan ainoastaan rekisteri ajoneuvojen omistajista. On epäilys, että Turun poliisilaitoksella olisi ollut läänikohtainenkin, yksityiskohtaisempi kirja ajoneuvoista ja niiden omistajista, kuin muissakin Suomen lääneissä on ollut, mutta sitä ei ole toistaiseksi löytynyt. Onko se hävitetty, vai varastoitu johonkin muualle? Se olisi mielenkiintoista tietää. Tämä ”kadoksissa oleva ”mustakirja” alkaisi siis vuodesta 1922.
2. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri. Ae:13 Jakelukortisto (Autokortit) (1946 – 1948)
Näissä korteissa näyttäisi olevan autoja, sekä moottoripyöriä. Niistä selviää ajoneuvon omistajan nimi, merkki, rekisterinumero joissakin tapauksissa. Ilmeisesti viimeisessä sarakkeessa on Kansanhuollon ajoneuvolle antama numero?
3. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri. Ae:16 Jakelukortisto (Rengasjakelu; Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)
Rengasjakelukortisto T-Ö (nuo pienemmät), Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto kattaa pitäjät Ahlainen-Paattinen. Käyttölupakorteissa ajoneuvon omistajan nimi, paikkakunta ja ajoneuvon rekisterinumero, merkki ja tyyppi. Sisältää autoja ja moottoripyöriä, sekä tiedot siitä, millä alueella ja missä käyttötarkoituksessa ajoneuvolla sai liikkua. Rengasjakelukorteissa ovat ajoneuvon omistajan nimi ja rekisterinumero, sekä rengaskoot ja määrä, moneenko renkaan hankintaan asianosaisella oli lupa.
4. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri. Ae:17 Jakelukortisto (Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)
Paikkakunnat Paimio-Yläne
Käyttölupakorteissa ajoneuvon omistajan nimi, paikkakunta ja ajoneuvon rekisterinumero, merkki ja tyyppi. Sisältää autoja ja moottoripyöriä, sekä tiedot siitä, millä alueella ja missä käyttötarkoituksessa ajoneuvolla sai liikkua.
5. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri. Ae:17_1 Jakelukortisto (Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)
paikkakunnat Paimio-Yläne
Käyttölupakorteissa ajoneuvon omistajan nimi, paikkakunta ja ajoneuvon rekisterinumero, merkki ja tyyppi. Sisältää autoja ja moottoripyöriä, sekä tiedot siitä, millä alueella ja missä käyttötarkoituksessa ajoneuvolla sai liikkua.
6. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri. Ae:18 Jakelukortisto (Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)
Turun alueen käyttölupakortit. Käyttölupakorteissa ajoneuvon omistajan nimi, paikkakunta ja ajoneuvon rekisterinumero, merkki ja tyyppi. Sisältää autoja ja moottoripyöriä, sekä tiedot siitä, millä alueella ja missä käyttötarkoituksessa ajoneuvolla sai liikkua.
7. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri. Ae:19 Jakelukortisto (Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)
Paikkakunnat Ahlainen-Suomusjärvi. Käyttölupakorteissa ajoneuvon omistajan nimi, paikkakunta ja ajoneuvon rekisterinumero, merkki ja tyyppi. Sisältää autoja ja moottoripyöriä, sekä tiedot siitä, millä alueella ja missä käyttötarkoituksessa ajoneuvolla sai liikkua.
8. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri. Ae:20 Jakelukortisto (Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)
Paikkakunnat Särkisalo-Yläne. Todella paljon vuokra-ajoneuvoja, henkilö-, paketti- ja ruumisautot. Käyttölupakorteissa ajoneuvon omistajan nimi, paikkakunta ja ajoneuvon rekisterinumero, merkki ja tyyppi. Sisältää autoja ja moottoripyöriä, sekä tiedot siitä, millä alueella ja missä käyttötarkoituksessa ajoneuvolla sai liikkua.
Joukossa sekä vanhoja yksikirjaimisia rekisterinumeroita, että uudempia kaksikirjaimisia. Nämä kortit ovat ilmeisesti niitä ns. katsastuskortteja ja kattavat vuodet 1935-1951. Nämä taisivat olla omistajan mukaan järjestyksessä, A-S. Katsastuskorteista selviää auton merkki, rekisterinumero ja valmiste-/moottorinumero, sekä omistajan tiedot. Vuosimalli, tai tarkempia mallitietoja näissä harvemmin on. Muistaako kukaan mitä paikkakuntia kuului Pöytyän nimismiespiiriin? Ainakin Yläne, Oripää…
Tästä Checker A2 -autosta EK-966 löytyy myös varsinainen rekisterin kantakortti digioidusta Bhaa:7 sarjasta.
Järjestetty rekisterinumeroiden mukaan. Joukossa sekä vanhoja yksikirjaimisia rekisterinumeroita, että uudempia kaksikirjaimisia. Nämä kortit ovat ilmeisesti niitä ns. katsastuskortteja ja kattavat vuodet 1935-1951. T-Ö.
Yläneen kirkkoherran, Jaakko Haavion, käytössä olleen Husqvarna -moottoripyötän katsastuskortti.
11. Pöytyän nimismiespiiri. Bd:4 Liikennelupakortisto ja moottoriajoneuvoluettelot (1934 – 1970)
Tämä sarja sisältää mm. Pöytyän nimismiespiirin (mitä siihen sitten ikinä kuuluikaan; Oripää, Yläne jne… ) moottoriajoneuvoluetteloita vuosilta 1934-41. Ilmeisestikin tarkoitus on ollut luetteloida kaikki ajoneuvot ja määrittää niille sotakelpoisuusluokka pahan päivän varalle. Tämä sarja sisältää myös Pöytyän nimismiespiirin vuokra-autoilijoiden myönnettyjä liikennelupia vuosilta 1934-1970, nimet A-Ö. Papereista löytyy mm. ajoneuvon nimi, vuosimalli, rekisterinumero (T. no), sotakepoisuus, sekä muitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia.
Toiseksi viimeinen sarake oikealla ”Sotakelpoisuus”. ”Huomautuksia” kohdassa mm. tieto: ”Petsamossa ajossa”.
Tässäkin luettelossa määritelty sarake ”Sotakelpoisuus”.
Nämä kortit olivat hieman yksityiskohtaisempia kalustosta, kuin nuo ”perusluettelot”.Pöytyän nimismiespiirin liikennelupakortteja. Näissä ei ajoneuvojen tietoja ollut, mutta olivat kuitenkin samassa nipussa ajoneuvokorttien kanssa.
Tämä sarja sisältää jonkin verran ennensotaisia katsastuskirjoja, jotka ovat verrattain isolle paperille painettuja.
Esimerkki: Yläneen VPK:n Buick henkilöpaloauto.
Yläneen VPK:n Buick henkilöpaloauto ja Dodge WC. Kuva: Tapio Rastas
Tarina kertoo, että auto oli vanha pirtuauto, joka oli takavarikoitu Yläneellä ja siten päätynyt palokunnan käyttöön. Edellä mainituista Spriin kuljetuksen johdosta takavarikoitujen autojen luettelosta löytyi tällainen rekisterikortti:
Rekisterinumero on valokuvassa kohtuu epäselvä, mutta vuonna 1931 siinä näyttää olleen rekisteri numero T-830. Valmistenumeroksi on merkitty 1419273. Ajoneuvosta löytyi katsastuskortti Kansallisarkistosta, sarjasta: Pöytyän nimismiespiiri. Bd:2 Moottoriajoneuvokortit (1935 – 1951). Katsastuskortista selviää rekisterinumerot ovat olleet XXXXXX alla T-8832, ja rekisteriuudistuksen myötä rekisterinumeroksi on vaihtunut TI-832. Valmistenumero on kuitenkin 1419973. Ilmeisesti jommassa kummassa kortissa on numero merkitty väärin. Kortin takapuolella näkyy katsastuspäivämäärät. Buick on viimeksi katsastettu 4.5.1953. Kantakorteista ei Buickin rekisterinumerolla löydy korttia, sillä osa Turun ja Porin läänin kantakorteista on tuhottu, mikäli ajoneuvo oli poistettu rekisteristä.
Buick-paloauton kohtaloksi koitui perimätiedon mukaan maan täytteeksi joutuminen, joskin taka-akseli autosta on vielä olemassa Yläneläisen harrastajan hallussa.
Tässä ei ole käsitelty aivan kaikkia mahdollisia Turun ja Porin läänin kortteja, sillä niitä on vielä lisääkin eri paikkakunnilta. Sellaisia ovat mm. Kansallisarkiston Turun toimipaikassa olevat:
Turun ja Porin lääninhallituksen yhteisarkisto. Tie- ja liikenneasiain luettelot ja kortistot. Moottoriajoneuvorekisteri (kantakortit). Moottoriajoneuvorekisteri. Koekilvet. III Bhae:1 Rekisterinumerot T-1 – T-399 1935-1983
Turun ja Porin lääninhallituksen yhteisarkisto. Tie- ja liikenneasiain luettelot ja kortistot. Moottoriajoneuvorekisteri (kantakortit). Moottoriajoneuvorekisteri. Koekilvet.III Bhae:2 Rekisterinumerot T-400 – T-600 1935-1983
Hiljattain osui silmiini Hilja Valtosen samannimiseen kirjaan perustuva elokuva nimeltään ’Vaimoke’. Valmistuessaan se esitettiin teattereissa keväällä 1936. Pääosaparina elokuvassa ovat Tauno Palo ja Ansa Ikonen sekä sen ohjasi Valentin Vaala. Seuraavassa tarjoan muutamia mielestäni mielenkiintoisia ruutukaappauksia kommenttien kera.
Agronomi Esko Latva, jota esittää Tauno Palo, on varakas poikamies. Varallisuus käy erityisesti ilmi siitä mikä kulkuneuvo hänellä on alla. Auton koko nimi on Chrysler Imperial Roadster L-80 Locke ja se on joko vuosimallia 1929 tai 1930. Auton malli ja korimalli ovat hyvin erikoisia. Ensiksi hieman taustaa. Vuonna 1926 Walter P.Chrysler julkisti Imperial mallin Chrysler-malliston huippumalliksi kilpailemaan Cadillacin ja Lincolnin kanssa. Vuoden 1928 kasvojen päivityksessä mallin lisämerkinnäksi tuli kirjain L. Numero 80 tarkoitti, että autolla voitiin huoletta ylläpitää 80 mailia tunnissa matkanopeuksia (129km/h). Vuonna 1929 Chryslerin Imperialia tarjottiin kahdeksalla eri korimallilla ja lisäksi erikoiskoreja sai tilauksesta sellaisilta kuuluisilta pajoilta kuin Locke, LeBaron ja Dietrich. Elokuvan auton korin valmisti Locke. Siitä tuonnempana.
Kuvan autossa vaikuttaisi olevan keulassa Koe-rekisterikilpi – sen huomaa kilven kiinnitystavasta ja kilven pituudesta. Aivan kuin siitä erottuisi numerot 45 ja vasemmasta alareunasta teksti ’Koe’.
Lähikuvasta erottuu hyvin auton detaljirikas jäähdyttimen muotoilu. Tällainen Roadster-korinen auto on maksanut yli neljä kertaa enemmän kuin Ford A Roadster. 1929-1930 Imperialeja valmistui yhteensä noin 2900kpl – tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Ulkoisesti 1929 ja 1930 mallit ovat samankaltaisia, koska käytännössä 1929 mallin tuotantoa jatkettiin vuoden 1930 puolelle. Vuoden 1930 tuotantovuosi oli lyhyt, koska täysin uusi Imperial tultaisiin esittelemään seuraavana vuonna.
Takaviistokuva paljastaa auton vauhdikkat linjat. Auton korityyppi on Roadster ja sen on valmistanut Locke Body Company New Yorkin osavaltiosta. Locke valmisti kahta eri Roadster korityyppiä, joista perinteisempi pohjautui vuoden 1928 vuosikertaan. Elokuvan auton Roadster kori on kuitenkin urheilullisempaa tyyppiä, jossa kylkipokkaus alkaa edestä ja viettää virtaviivaisesti alas auton takaosaan. Tätä korityyppiä valmistui joiden tietolähteiden mukaan 401kpl. Luvussa voi olla mukana molemmat Roadster-korit, joten tuotantomäärä saattaa olla jopa pienempi. Moottorina Imperialeissa oli 5,1-litrainen 6-sylinterinen ’Red Head’ -sivuventtiilimoottori, teholtaan joko 100 tai 112hv. Roadster malliin oli varattu näistä se tehokkaampi.
Kuvasta sitä ei erota, mutta takana oikeassa kyljessä pitäisi olla pieni kulkuovi anopinistuimille. Yhdessä kohtaa elokuvaa auton rekisterikilpi on vaihtunut ja siitä erottuvat ensimmäiset merkit jotka ovat K-14. On mahdollista, että yksi numero tulee vielä perään.
Häät pidettiin Espoon tuomiokirkossa.
Tuomiokirkolta tuore hääpari suuntaa häämatkalle autolla Puumalan ja Varkauden kautta Kuopioon. Kuopioon saavuttua yövytään Hotelli Atlaksessa. Kuopion Hotelli Atlas valmistui vuonna 1930 ja oli valmistuessaan suuri nähtävyys. Torin laidalla sijaitseva Atlas tunnetaan nykyään nimellä Cumulus City Keskusta. Auton konepeiton yläreunassa oleva syvennys on samantyylinen kuin aikakauden Vauxhalleissa.
Puijon vanha näköalatorni joka purettiin v.1963. Puijon torni oli historiansa aikana suosittu kuvauskohde automatkailijoille ja heidän autoilleen.
Kohtaus elokuvasta, jossa ajetaan kilpaa junaa vastaan. Takaa-ajokohtaus on kuvattu Hansatiellä Espoon keskustasta Kauklahtea kohti mentäessä. Paikka on pari kilometriä elokuvassa nähdyltä Espoon tuomiokirkolta, joten kuvausryhmä on liikkunut enemmänkin Espoon suunnalla.
Sama kohta nykyisin Google Mapsista katsottuna. Juuri näillä kohdin Hansatien nimi vaihtuu Isoksi maantieksi. Oikealla puut peittävät junaradan joka muuten näkyisi hyvin.
Elokuvan lopussa ajetaan Viipurin rautatieasemalle. Kuvasta erottuvat hyvin pylväiden päissä olevat kaksi karhupatsasta. Vuonna 1913 valmistuneen rautatieaseman suunnittelivat Eliel Saarinen ja Herman Gesellius.
Suomen auto -ja moottorikalenteri 1935 -kirjasta löytyy tilasto vuoden 1934 autokannasta. Tilasto ei ole niin yksityiskohtainen kuin myöhemmissä Auto-ja moottorikalentereissa (esimerkiksi 1936). Taulukossa on mainittu vain suurimmat merkit. Henkilöautopuoli ei ulotu merkkeihin joita on alle 80kpl. Tämä tarkoittaa 27 yleisintä merkkiä. Kuorma- ja linja-autopuoli on sitäkin suppeampi joskin määrät ovat loppupäässä huomattavasti pienempiä. Yhdistin henkilö -, kuorma- ja linja-autojen määrät viimeisessä sarakkeessa. Siitä saa jonkinlaista tuntumaa kokonaismääristä.
