Kategoria: Autot 1930-1945

1937 Renault Viva Grand Sport

Julkaistu

Nämä sykähdyttävät kuvat ovat Bill Leivolta, joka asuu Ontariossa Kanadassa. Kuvat ovat vanhasta perhealbumista, joka on jäänyt hänen äidiltään. Leivon suku oli varakas. He omistivat Leivon Sahan Paanajärvellä, joka kuuluu nykyään luovutettuun Salla-Kuusamon alueeseen. Sahan omisti Bill Leivon isoisä, Eino Emil Leivo (s.1899, k.1962).

Einon poika, Jussi Emil Leivo (s.1923, k.1983) omisti hetken aikaa tämän maan mittakaavassa todella erikoisen auton nimeltään Renault Viva Grand Sport. Jussi Leivo siirtyi 1937 valmistetun auton omistajaksi keväällä 1951 Laitilassa. Auto on varmasti herättänyt ympäristössään huomiota. Autosta otetut useat valokuvat kertovat omistajan ylpeyden aiheesta. Jo seuraavana syksynä auto kuitenkin vaihtoi omistajaa. Omistusten vaihto jatkui tästä lähtien edelleen tiheänä. Viimeinen merkintä leimaverosta on vuodelta 1957. Mitä tämän jälkeen autolle tapahtui ei ole varmuutta.

Renault’n alkuperäinen rekisterinumero oli A-8333. Auton ensimmäistä omistajaa ei ole tiedossa. Elokuussa 1948 auto siirtyi Turun lääniin, kun sen omistajaksi tuli autoilija Kaarlo Alenius Turun Iso-Heikkilästä. Tämän jälkeen auto oleskeli Turun seudulla jälkien hiipuessa lopulta sinne vuonna 1957.

Auton Turun läänin kantakortit löytyvät täältä:

Kantakortti etusivu

Kantakortti toinen sivu

Renault Viva Grand Sport esiteltiin vuonna 1935 ja sitä valmistettiin aina sodan kynteen asti lukuisina eri kori- ja malliversioina. Yhteistä kaikille malleille oli 4,1 -litrainen suora kuutonen teholtaan 85 hevosvoimaa. Vuonna 1937, joka oli Leivon omistaman auton vuosimalli, tuotannossa oli versiot BCX1, BCX2 ja BCX3 kokonaistuotantomäärän ollessa yhteensä noin 3600 autoa kaikki korityypit mukaan lukien. Tuotannon elinkaaren aikana auto pysyi teknisesti samankaltaisena ulkonäön muuttuessa hieman pariin otteeseen.

Rekisterinumerossa näkyy vuosileima 1948. Rekisterinumero T-12490 muuntui myöhemmin kilpiuudistuksessa muotoon TM-490.

Muitakin harvinaisia Renault’ita Leivon auton lisäksi Suomessa on nähty. 1939 Helsingin autonäyttelyssä oli esillä umpikorinen Viva Grand Sport. Umpimallisia Viva Grand Sporteja on ollut todistettavasti takseina mm. Kuopiossa ja Viipurissa. Helsingin pommituksissa v.1939 tuhoutui iso umpikorinen Renault, joka oli pysäköitynä Hietalahden torin laidalle.

Avoautojakin on ollut. Elokuvassa ”Kersantilleko Emma nauroi” (1940) on päätähtenä 1936 iso avo-Renault. Malli on joko kuusisylinterinen Viva Grand Sport (ACX2) tai sitten kahdeksansylinterinen Nerva Grand Sport (ABM5). Mainittakoon ohimennen Vehoniemen automuseossa olevan esillä vuoden 1935 avomallinen Nervasport, jonka Ranskan Helsingin suurlähettiläs maahantoi lähes uutena. Pienemmän mallisarjan Primaquatrea on ollut ainakin kaksi avomallisina. Vuosimallit 1937 ja 1939, jälkimmäisen esiintyessä elokuvassa ”SF-paraati” (1940).

Paljon on varmasti vielä lisättävää aiheeseen. Odotan mielenkiinnolla jos joltakulta löytyy lisätietoa maassa olleista isoista Renault’ista ja varsinkin niiden myöhemmistä kohtaloista.

1936 iso avo-Renault elokuvassa ’Kersantilleko Emma nauroi’.

 

Kuorma- ja linja-automerkit

Julkaistu

Tähän taulukkoon on koottu Suomessa todistetusti rekisteröityjä kuorma-auto- ja linja-automerkkejä lähdetietoineen. Olen hakenut vanhoista autokantatilastoista suurimman ilmoitetun rekisterimäärän, joka antaa jonkinlaista osviittaa merkkien kannasta. Määrä on siis tilastossa sen hetkinen, eikä kerro miten monta merkin autoa vuosien aikana tänne tuotiin.

Tärkeänä lähteenä on ollut myös Mobilia -automuseon taulukko ajoneuvoista Suomessa vuoteen 1922 saakka. Muita lähteitä ovat esimerkiksi vanhat myynti-ilmoitukset, artikkelit ja kuvat. Yläaikarajana on luonnollisesti vuosi 1945.

Huomioitavaa on, että varsinkin vuosisadan alkuvuosina ero kuorma-auton ja linja-auton välillä oli toisinaan häilyvä. Linja-autoissa on joukossa kuorma-autoja, jotka on muutettu liikennöintikäyttöön. Jotkut kuorma-autoista ovat myös voineet olla alkujaan henkilöautoja. Toisinaan pakettiautoille on ilmoitettu omat tilastonsa – niitä ei ole tässä yhteydessä huomioitu.

Ensimmäisessä taulukossa ovat kuorma-autot. Alempana sivulla tulee vastaan toinen taulukko, jossa linja-autot. Taulukkoja päivitetään säännöllisesti.

Kuorma-autot

ValmistajaLukumääräinfo
Adler18Autokanta 31.7.1926. Tampereen Sanomat.
Apollo1Auto Second Oy myy ilmoituksessa v.1922.
Arbenz11919. Helsinki.
Audi14Autokanta 31.7.1926. Tampereen Sanomat.
Austin11920. Armeijan autojoukkojen moottoriajoneuvokortisto.
Bedford881935. MAL 1936 vuosikirja.
Belsize11920. Armeijan autojoukkojen moottoriajoneuvokortisto.
Benz107Autokanta 1928 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Bergmann39.12.1926. Helsingin autokanta.
Berliet19Autokanta 1928 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Bethlehem222.3.1927. Pori ja Satakunta.
Brasier11920. Armeijan autojoukkojen moottoriajoneuvokortisto.
Brennabor29.12.1926. Helsingin autokanta.
Brockway2321934. Suomen auto- ja moottorikalenteri 1935.
Buick311935. MAL 1936 vuosikirja.
Castor11918.
Chevrolet46741935. MAL 1936 vuosikirja.
Chrysler231935. MAL 1936 vuosikirja.
Citroen181935. MAL 1936 vuosikirja.
Clement-Bayard11920. Armeijan autojoukkojen moottoriajoneuvokortisto.
Delahaye122.3.1927. Pori ja Satakunta.
Dennis11921. Rauma.
Diamond T471935. MAL 1936 vuosikirja.
Dixi29.12.1926. Helsingin autokanta.
Dodge541935. MAL 1936 vuosikirja.
Dürkopp11920. Armeijan autojoukkojen moottoriajoneuvokortisto.
Dux531.7.1926 Turun ja Porin läänit.
Fargo211935. MAL 1936 vuosikirja.
Federal1441935. MAL 1936 vuosikirja.
Fiat87Autokanta 1928 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Fisher31Autokanta 1928 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Ford49311935. MAL 1936 vuosikirja.
Garford39.12.1926. Helsingin autokanta.
GMC2321934. Suomen auto- ja moottorikalenteri 1935.
Graham Brothers122Autokanta 1928 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Gray30Autokanta 1927 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Hansa-Lloyd21Autokanta 1927 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Horch14Autokanta 1927 vuoden lopulla.
Hudson221935. MAL 1936 vuosikirja.
International1411934. Suomen auto- ja moottorikalenteri 1935.
Itala1Auto Second Oy myy ilmoituksessa v.1922.
Jeffery11920. Närpiö.
Karrier31920-luvulla. Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitoksella.
Kelly-Springfield11918. Helsinki.
Kissel39.12.1926. Helsingin autokanta.
Lancia29.12.1926. Helsingin autokanta.
Locomobile122.3.1927. Pori ja Satakunta.
Loeb11921. Helsinki.
MAN44Autokanta 1926 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Mannesman-Mulag52Autokanta 1926 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Martini11920. Armeijan autojoukkojen moottoriajoneuvokortisto.
Mason19.12.1926. Helsingin autokanta.
Maxwell19.12.1926. Helsingin autokanta.
Mercedes80Autokanta 1928 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Morris (Commercial)171935. MAL 1936 vuosikirja.
N.A.G.15Autokanta 31.7.1926. Tampereen Sanomat.
NSU11920. Armeijan autojoukkojen moottoriajoneuvokortisto.
Oakland122.3.1927. Pori ja Satakunta.
Oldsmobile29.12.1926. Helsingin autokanta.
Opel36Autokanta 1927 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Orion11905. Suomen ensimmäinen kuorma-auto.
Overland16Autokanta 1928 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Packard29.12.1926. Helsingin autokanta.
Panhard12.6.1923 Uusi Suomi -lehdessä myytävänä 1½-tonnin lastiauto.
Peerless11915. Pietarsaari.
Peugeot19.12.1926. Helsingin autokanta.
Podeus11920. Tampere.
Presto57Autokanta 1926 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Rainier18Autokanta 1926 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Renault19.12.1926. Helsingin autokanta.
REO2151935. MAL 1936 vuosikirja.
Republic61Autokanta 1926 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Riker122.3.1927. Pori ja Satakunta.
Rochet-Schneider26Autokanta 1928 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Rugby221935. MAL 1936 vuosikirja.
Saurer11920. Turku.
Scania-Vabis19.12.1926. Helsingin autokanta.
Selden2Toukokuussa 1928 Vaasaan rekisteröity.
Sisu1001935. MAL 1936 vuosikirja.
Spyker11918. Turun ja Porin lääni.
Sterling11918. Vaasan lääni.
Stewart30Autokanta 1928 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Stoewer222.3.1927. Pori ja Satakunta.
Studebaker601935. MAL 1936 vuosikirja.
Tidaholm11919. Tikkakoski.
United States Truck29.12.1926. Helsingin autokanta.
Vauxhall11920. Armeijan autojoukkojen moottoriajoneuvokortisto.
Volvo2161935. MAL 1936 vuosikirja.
Vomag39Autokanta 1926 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Vulcan11920. Armeijan autojoukkojen moottoriajoneuvokortisto.
Wanderer19.12.1926. Helsingin autokanta.
White21928 Turun ja Porin lääni. 2kpl poistettu rekisteristä.
Willys-Knight251935. MAL 1936 vuosikirja.

———————————————————————————————————————————————————

Linja-autot

ValmistajaLukumääräinfo
Apollo122.3.1927 Pori ja Satakunta.
Arbenz11913. Kotka-Hovisaari.
Audi122.3.1927 Pori ja Satakunta.
Bedford211935. MAL 1936 vuosikirja.
Benz25Autokanta 1928 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Berliet211.1.1927 Suomen Moottorilehti.
Bethlehem122.3.1927 Pori ja Satakunta.
Brockway1311934. Suomen auto-ja moottorikalenteri 1935.
Buick122.3.1927 Pori ja Satakunta.
Büssing11920. Punkalaidun.
Chevrolet5141935. MAL 1936 vuosikirja.
De Dion-Bouton11Autokanta 1927 vuoden lopulla.
Delahaye51.1.1927 Suomen Moottorilehti.
Diamond T491935. MAL 1936 vuosikirja.
Dodge291934. Suomen auto-ja moottorikalenteri 1935.
Federal122.3.1927 Pori ja Satakunta.
Fiat22Autokanta 1926 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Fisher1Oulussa.
Ford853Autokanta 1926 lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
GMC661934. Suomen auto-ja moottorikalenteri 1935.
Graham Brothers451934. Suomen auto-ja moottorikalenteri 1935.
Gray20Autokanta 31.7.1926. Tampereen Sanomat.
Hansa-Lloyd31.1.1927 Suomen Moottorilehti.
Horch11919. Tampere.
International991934. Suomen auto-ja moottorikalenteri 1935.
Mannesman-Mulag11920. Porvoo.
Mercedes191.1.1927 Suomen Moottorilehti.
N.A.G.122.3.1927 Pori ja Satakunta.
Opel222.3.1927 Pori ja Satakunta.
Overland (Truck)122.3.1927 Pori ja Satakunta.
Presto322.3.1927 Pori ja Satakunta.
Rainier11920. Oulu.
Renault51.1.1927 Suomen Moottorilehti.
REO4301935. MAL 1936 vuosikirja.
Republic61.1.1927 Suomen Moottorilehti.
Rochet-Schneider92Autokanta 1928 lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Scheibler11905. Suomen ensimmäinen linja-auto.
Selden30Autokanta 1928 vuoden lopulla. 31.5.1929 Uusi Suomi.
Sisu571935. MAL 1936 vuosikirja.
S.P.A.123.5.1931 Viipurin läänin katsastuskirja
Stoewer11907. Nikolajeffin maahantuoma.
Studebaker191935. MAL 1936 vuosikirja.
Volvo2101935. MAL 1936 vuosikirja.
Vomag11921. Oulu-Liminka.

Turkulainen autoilija Alvar Fredrik Jalonen

Julkaistu

Turkulainen Alvar Fredrik Jalonen oli ensimmäisiä taksiautoilijoita Turun alueella. Hän oli syntynyt vuonna 1888. Vuonna 1926 hän solmi avioliiton Rakel Aleksandra Teräksen kanssa, ja tästä liitosta heillä oli yksi lapsi. Samana vuonna hän sai liikennöintiluvan vuokra-autolleen rekisterinumerolla T-8. Taksa oli tuolloin 5 markkaa / km, riippumatta siitä miten monta henkilöä kyydissä kulloinkin oli. Tämä lupa oli voimassa hänellä vuoteen 1931 saakka. Oletettavasti hän oli ajanut vuokra-autoa aikaisemminkin, josta kertoo alla olevan ”Wanha valokuva”. Autona hänellä näyttäisi olevan 1910-luvun Opel.

Alvar Fredrik Jalonen Opel -vuokra-autossaan joskus 1910-luvulla.

Alvarin ura taksiautoilijana päättyi ikävästi hänen ryöstömurhaansa sotavuotena 1942. Tarina kertoo, että hän oli ottanut kyyditettävän autoonsa ja ajanut Turusta Uudenmaankatua Piispanristin suuntaan. Vanhan vesilaitoksen jälkeen auto alkanut hidastamaan vauhtia, kunnes lopulta pysähtynyt ”Uudenmaan maantien ja Auvaisbergin tienristeyksestä” 250 metriä eteenpäin, jolloin autosta oli hypännyt ulos mies, jota ei silminnäkijä pystynyt tunnistamaan. Alvaria oli ammuttu 7,65 kaliberin aseella, ilmeisesti parabellumilla takapenkiltä niskaan ja hän oli kuollut heti.

Muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1947, autoilija Arvo Anttonen Askalan ”tolpalta”, humalistonkadun ja yliopistonkadun kulmasta,  lähti kyyditsemään nuortaparia Ruissaloon, jossa matkustaja, Åke Westerlund surmasi hänet autoonsa. Tämän tapauksen johdosta lähikuntien vuokra-autoilijat osoittivat kunnioitusta hänen muistolleen järjestämällä muistokulkueen kaupungin läpi. Alla olevissa valokuvissa näkyy kulkueen edellä ajava 1938 Plymouth (rek. T-662*), jonka konepeltiä koristaa Suomen lippu. Takaa tulee kaksi vientiin valmistettua 1939 Dodge D-12 vuokra-autoa, joista ensimmäinen on 7-hengen Limousine. Kuvat saattaisivat olla Turun Uudenmaankadulta.

Murhatun Arvo Anttosen muistokulkue Uudenmaankadulla vuonna 1947.

 

Murhatun Arvo Anttosen muistokulkue ehkä Askalan tolpalla vuonna 1947.

Tarina ei kerro, selvisikö Alvar Jalosen murha milloinkaan, tai jatkoiko hänen perikuntansa autoilijoina. Olisi mielenkiintoista kuulla, mikäli jollain on aiheesta lisää tietoa.

Nämä eivät olleet ensimmäisiä vuokra-autoilijan surma Turussa, vaan aikaisemmin, vuonna 1925 oli 28-vuotias autonkuljettaja Erik Johansson kokenut saman kohtalon. Häntä oli ammuttu kaksi kertaa revolverilla. Kristiinankadun ”tolpalta” oli Karl Emil Virran omistamaan Fordiin noussut kuljettaja Johanssonin lisäksi yksi kyyditettävä ja matka oli jatkunut tälläkin kertaa kohti Piispanristiä. Noin 6 km Turusta Saloon päin, oli Ford pysähtynyt päin lyhtypylvästä ja Erik lyyhistynyt tielle henkihieverissä. Tapaus sattui klo 13 jälkeen, joten vastaantullut kauppamatkustaja oli huomannut autoilijan tiellä ja kuljettanut hänet Lääninsairaalaan. Hän kuitenkin menehtyi vammoihinsa.

Erik Johansson Kuva: Turun Sanomat, 1925

Samantapainen vuokra-autoilijoiden kulkue järjestettiin myös Erik Johanssonin muistolle, kuin myöhemmin Arvo Anttoselle.

Vuokra-autoilijat Vanhan hautausmaan portilla Turussa. Kuva: Turkulainen

 

Murhasta pidätettiin Felix Koskinen, ja asian selvittely oli kesken vuonna 1927. Teon tunnusti yllättäen samana vuonna varkauksista pidätettynä ollut Aarne Wihtori Korkee (s. 1896), joka perui tunnustuksensa myöhemmin. Miten tämä tapaus mahtoi päättyä?

 

* Rekisteritunnus T-662 on myönnetty Toivo Kalliolan vuokra-autoon.

 

Lähteet: Turun Sanomat, Turkulainen, Helsingin Sanomat

Muokattu: 8.2.2019, tarkennuksia. 4.5.2019, Karl Emil Vainion nimi korjattu Karl Emil Virraksi. Rekisteritunnuksen T-662 haltija Toivo Kalliolaksi. Uudenmaankadun vuokra-autojen kuvat ovat muutettu vuoden 1947 tapausta koskeviksi.

Automyynti vuosina 1920-1939

Julkaistu

Minkälaisia määriä uusia autoja mahdettiin myydä Suomessa ennen sotaa? Miten suhdanteet vaikuttivat automyyntiin? Tähän artikkeliin olen koostanut yhteen eri tietolähteitä käyttäen uusien ajoneuvojen tuontimääriä vuosilta 1920-1939.

Suomen tullilaitos luonnollisesti piti tilastoa vuotuisista maahan tuoduista nimikkeistä. Perinteisesti tuodut ajoneuvot ilmoitettiin tilastoihin henkilöautoina, kuorma-autoina ja alustoina. 1920-luvun alun tilastoissa kokonaiset kuorma-autot ja alustat on niputettu yhteen kuorma-autoiksi. Tämä on ollut myöhempiä tilastointeja varten harhaanjohtavaa, koska käytännössä kokonaisia valmiita kuorma-autoja ei tuotu tänne kuin hyvin pieniä määriä. Ennen sotaa hyötyajoneuvojen päälliosat yleensä varusteltiin Suomessa. 1925 on ensimmäinen vuosi jolloin tilastossa on eroteltu valmiit kuorma-autot ja alustat toisistaan. Alustoihin kuuluivat kuorma-autojen, linja-autojen, henkilöautojen ja erikoisautojen alustat, joten esimerkiksi uusista käyttöönotetuista linja-autoista ei ole olemassa vuosittaisia tilastoja tullilaitoksen puolelta.

Riippuen tietolähteistä tilastoissa on yleensä esiintynyt muutamien kymmenien autojen heittoa. Olen valinnut mieluummin tilastoja muutaman vuoden päästä ajankohdasta, koska voi olla, että tilastoja on jälkeenpäin tarkistettu ja tarkennettu. Autoja on myös voitu tullata väärillä nimikkeillä, joten tilastojen autotyyppijakauma on suuntaa antava. Absoluuttiseen totuuteen ei varmaankaan voida koskaan päästä numeroiden valossa.

Moottori -lehti numero 2-3 vuodelta 1923 kertoo seuraavia lukemia. 1920 – 265 henkilöautoa ja 486 kuorma-autoa. 1921 – 184 henkilöautoa ja 101 kuorma-autoa. 1922 – 226 henkilöautoa ja 134 kuorma-autoa.

Uusi Aura -lehti 13.8.1924 ilmoittaa 1923 tuonnin olleen 917 henkilöautoa ja 392 kuorma-autoa. Suomen Moottorilehti toukokuussa 1928 kertoo, että 1924 maahan tuotiin 1781 henkilöautoa, 340 kuorma-autoa ja noin 1000 alustaa. Lehti on artikkelissaan itse yrittänyt arvioida kuorma-autojen ja alustojen todelliset määrät ja huomauttaa tilastojen puutteellisuuksista.

Suomen Moottorilehti marraskuu 1928 tilastoi: 1925 – 4111 henkilöautoa, 61 kuorma-autoa ja 1667 alustaa. 1926 – 5138 henkilöautoa, 17 kuorma-autoa ja 1419 alustaa. 1927 – 5672 henkilöautoa, 151 kuorma-autoa ja 1829 alustaa.

Suomen Autoklubin vuosikirja 1940-1941 antaa taulukossaan tarkat tiedot vuosien 1928-1939 autotuonneista:

1928– 6631 henkilöautoa, 70 kuorma-autoa ja 2854 alustaa. 1929 – 3057 henkilöautoa, 180 kuorma-autoa ja 2154 alustaa. 1930 – 1566 henkilöautoa, 73 kuorma-autoa ja 1711 alustaa.

1931 – 732 henkilöautoa, 11 kuorma-autoa ja 798 alustaa. 1932 – 225 henkilöautoa, 56 kuorma-autoa ja 482 alustaa. 1933 – 225 henkilöautoa, 12 kuorma-autoa ja 571 alustaa.

1934 – 652 henkilöautoa, 26 kuorma-autoa ja 1677 alustaa. 1935 – 1110 henkilöautoa, 17 kuorma-autoa ja 1921 alustaa. 1936 – 1799 henkilöautoa ja 2797 alustaa ja 55 kuorma-autoa.

1937 – 4099 henkilöautoa, 88 kuorma-autoa ja 4890 alustaa. 1938 – 4769 henkilöautoa, 78 kuorma-autoa ja 3172 alustaa. 1939 – 5340 henkilöautoa, 83 kuorma-autoa ja 2827 alustaa.

—————————————————————————————————————————————————————

Seuraaviin kuvaajiin laskin yhteen kuorma-autot ja alustat. Alustat edustavat siis tässä taulukossa hyötyajoneuvoja. Henkilöautojen määrät ovat kuvaajassa erikseen.

1920-luvun alussa henkilöautoja ja alustoja tuotiin melko lailla samankaltaisia määriä. Vasta vuonna 1925 henkilöautojen määrä kasvaa selkeästi suhteessa alustoihin. Vuonna 1928 saavutetaan henkilöautoissa huippulukema 6631 myytyä autoa. Sen ylitse päästään seuraavan kerran vasta 1950-luvun alussa. Vuoden 1929 maailmanlaajuinen lama näkyy selkeänä romahduksena.

Yhteensä 1920-luvulla myytiin uusia ajoneuvoja 40018 kpl.

1930-luvulle tultaessa myynti jatkaa edelleen laskuaan. Hyötyajoneuvojen myynti ohittaa jopa henkilöautojen myynnin. Vasta vuonna 1934 alkaa myynnin hidas elpyminen monen vaikean vuoden jälkeen. V.1938 henkilöautot myyvät taas enemmän kuin alustat. Vuosikymmenen lopulla 1938-1939 alustojen myynti jostain syystä laskee voimakkaasti, kun taas henkilöautojen myynti nousee. Vajaasta myyntivuodesta huolimatta 1939 on tilastoissa hieman parempi kuin edellisvuosi.

Yhteensä 1930-luvulla myytiin uusia ajoneuvoja 41363 kpl. Yhteensä uusia ajoneuvoja myytiin näinä kahtena vuosikymmenenä kunnioitettavat 81381 kpl.

Hyvän v.1939 henkilöautomyynnin ansiosta 1930-luku päihitti niukasti 1920-luvun automyynnin vuosikymmenenä. Maailmanlaajuinen pörssiromahdus ja lama veivät kuitenkin pois 6-7 hyvää myyntivuotta. 1920-luvun puolivälissä alkanut autoistumisen buumi koettiin uudelleen vasta 1930-luvun lopulla. Vasta tuontisäännöstelyn loppuminen v.1962 mahdollisti autojen runsaan yleistymisen ja auton omistamisen arkipäiväistymisen.

Talvi- ja jatkosodan SA-tunnukset, sekä suojeluskuntapiirit

Julkaistu
SA-kuva 22021: Presidentti palaa Metropolista 4.7.1941. Cadillac, joka on pakko-otettu Kuopiosta.

Moottoriajoneuvojen sotaan osallistuminen on hieman epäselvää aluetta, monissa sota-ajan autovalokuvissa näkyy autoihin merkitty SA-tunnus, joka ei monelle kerro yhtään mitään. Suurin osa sotaan osallistuneista autoista oli pakko-otettuja siviileiltä, joskin toki Suomen puolustusvoimillakin omia autoja oli käytössään jonkin verran. Todennäköisesti mitään täydellistä ”otto-autojen rekisteriluetteloa” ei ole olemassakaan, sillä autoja otettiin ja palauteltiin sodan aikana tarpeen mukaan.

Oletettavaa on, että suojeluskunnat vastasivat pitkälti ajoneuvoasioista sota-aikana. Niiden tehtäväksi jäi ottoautojen kunnon tarkistaminen, käypän arvon määrittäminen, sekä varsinainen pakko-otto ja ajoneuvon omistajalleen palauttaminen. Viime kädessä myös omistajalle maksetuista korvauksista huolehtiminen. Kun ajoneuvo lähetettiin pakko-oton jälkeen tiettyyn joukko-osastoon, joukko-osastossa oli ajoneuvoa vastaava ”moottoriajoneuvon sotilaskortti”, joka vastaa rekisterikorttia. Tuosta rekisterikortista selviää ajoneuvon omistajan nimi, ottopaikka, ajoneuvon tiedot, sekä tietysti niin siviili, kuin SA-rekisteritunnuksetkin. SA-tunnuksesta tosin ei voi pääteltä sitä, missä joukko-osastossa auto palveli.

Maa jaettiin sotilas- ja suojeluskuntapiireihin, jotka huolehtivat paikkakuntakohtaisesti em. moottoriajoneuvoihin liittyneistä asioista.

Jatkosodan kynnyksellä 1941 Suomi jaettiin sotilas- ja suojeluskuntapiireihin seuraavasti¹:

Helsingin sotilaspiiri Etelä-Uudenmaan sotilaspiiri Etelä-Kymenlaakson sotilaspiiri
1)    Haagan kauppala 1)    Espoon kunta 1)    Haapasaaren kunta
2)    Helsingin kaupunki 2)    Helsingin pitäjä 2)    Haminan kaupunki
3)    Huopalahden kunta 3)    Kauniaisten kauppala 3)    Kotkan kaupunki
4)    Kulosaaren huvilakaupunki 4)    Kirkkonummen kunta 4)    Kymin kunta
5)    Oulunkylän kunta 5)    Liljendalin kunta 5)    Lapinjärven kunta
6)    Loviisan kaupunki 6)    Miehikkälän kunta
7)    Pernajan kunta 7)    Myrskylän kunta
8)    Porvoon kaupunki 8)    Pyhtään kunta
9)    Porvoon maalaiskunta 9)    Ruotsinpyhtään kunta
10) Sipoon kunta 10) Säkkijärven kunta
11) Vehkalahden kunta
12) Virolahden kunta
Pohjois-Kymenlaakson sotilaspiiri Pohjois-Uudenmaan sotilaspiiri Suur-Saimaan sotilaspiiri
1)    Anjalan kunta 1)    Askolan kunta 1)    Anttolan kunta
2)    Artjärven kunta 2)    Hausjärven kunta 2)    Hirvensalmen kunta
3)    Elimäen kunta 3)    Hyvinkään kauppala 3)    Joutsenon kunta
4)    Iitin kunta 4)    Hyvinkään maalaiskunta 4)    Lappeen kunta
5)    Jaalan kunta 5)    Karkkilan kauppala 5)    Lappeenrannan kaupunki
6)    Kouvolan kauppala 6)    Keravan kauppala 6)    Lauritsalan kauppala
7)    Kuusankosken kunta 7)    Lopen kunta 7)    Lemin kunta
8)    Luumäen kunta 8)    Mäntsälän kunta 8)    Mikkelin kaupunki
9)    Sippolan kunta 9)    Nurmijärven kunta 9)    Mikkelin maalaiskunta
10) Vahvialan kunta 10)  Orimattilan kunta 10)  Mäntyharjun kunta
11) Valkealankunta 11)  Pornaisten kunta 11)  Nuijamaan kunta
12) Ylämaan kunta 12)  Pukkilan kunta 12)  Ristiinan kunta
13)  Pusulan kunta 13)  Savitaipaleen kunta
14)  Pyhäjärven kunta 14)  Suomenniemen kunta
15)  Riihimäen kauppala 15)  Taipalsaaren kunta
16)  Tuusulan kunta
17)  Vihdin kunta
Lahden sotilaspiiri Kanta-Hämeen sotilaspiiri Lounais-Hämeen sotilaspiiri
1)    Asikkalan kunta 1)    Hattulan kunta 1)    Akaan kunta
2)    Hartolan kunta 2)    Hauhon kunta 2)    Forssan kauppala
3)    Heinolan kaupunki 3)    Hämeenlinnan kaupunki 3)    Humppilan kunta
4)    Heinolan maalaiskunta 4)    Hämeenlinnan maalaiskunta 4)    Jokioisten kunta
5)    Hollolan kunta 5)    Janakkalan kunta 5)    Kalvolan kunta
6)    Joutsan kunta 6)    Kosken kunta 6)    Koijärven kunta
7)    Lahden kaupunki 7)    Kuhmoisten kunta 7)    Kylmäkosken kunta
8)    Luhangan kunta 8)    Kärkölän kunta 8)    Lempäälän kunta
9)    Nastolan kunta 9)    Lammin kunta 9)    Somerniemen kunta
10)  Pertunmaan kunta 10)  Luopioisten kunta 10)  Someron kunta
11)  Sysmän kunta 11)  Padasjoen kunta 11)  Sääksmäen kunta
12)  Pälkäneen kunta 12)  Tammelan kunta
13)  Rengon kunta 13)  Urjalan kunta
14)  Tuuloksen kunta 14)  Valkeakosken kauppala
15)  Tyrvännön kunta 15)  Vesilahden kunta
16)  Vanajan kunta 16)  Viialan kunta
17)  Ypäjän kunta
Pirkka-Hämeen sotilaspiiri Jyväskylän sotilaspiiri Savonlinnan sotilaspiiri
1)    Aitolahden kunta 1)    Hankasalmen kunta 1)    Enonkosken kunta
2)    Eräjärven kunta 2)    Jyväskylän kaupunki 2)    Joroisten kunta
3)    Juupajoen kunta 3)    Jyväskylän maalaiskunta 3)    Jäppilän kunta
4)    Kangasalan kunta 4)    Jämsän kunta 4)    Kangaslammen kunta
5)    Kuhmalahden kunta 5)    Jämsänkosken kunta 5)    Kerimäen kunta
6)    Kuoreveden kunta 6)    Keuruun kunta 6)    Kesälahden kunta
7)    Längelmäen kunta 7)    Korpilahden kunta 7)    Kiteen kunta
8)    Messukylän kunta 8)    Koskenpään kunta 8)    Parikkalan kunta
9)    Mäntän kunta 9)    Laukaan kunta 9)    Punkaharjun kunta
10)  Nokian kauppala 10)  Leivonmäen kunta 10)  Rantasalmen kunta
11)  Oriveden kunta 11)  Multian kunta 11)  Saaren kunta
12)  Pirkkalan kunta 12)  Muuramen kunta 12)  Savonlinnan kaupunki
13)  Sahalahden kunta 13)  Petäjäveden kunta 13)  Simpeleen kunta
14)  Tampereen kunta 14)  Pihlajaveden kunta 14)  Säämingin kunta
15)  Teiskon kunta 15)  Säynätsalon kunta 15)  Uukuniemen kunta
16)  Tottijärven kunta 16)  Toivakan kunta 16)  Varkauden kauppala
17)  Ylöjärven kunta 17)  Uuraisten kunta
Saimaan sotilaspiiri Pohjois-Karjalan sotilaspiiri Pohjois-Savon sotilaspiiri
1)    Haukivuoren kunta 1)    Enon kunta 1)    Juankosken kunta
2)    Juvan kunta 2)    Heinäveden kunta 2)    Kaavin kunta
3)    Jääsken kunta 3)    Ilomantsin kunta 3)    Karttulan kunta
4)    Kangasniemen kunta 4)    Joensuun kaupunki 4)    Kuopion kaupunki
5)    Pieksämäen kunta 5)    Kiihtelyksen kunta 5)    Kuopion maalaiskunta
6)    Pieksämäen kauppala 6)    Kontiolahden kunta 6)    Leppävirran kunta
7)    Puumalan kunta 7)    Korpiselän kunta 7)    Maaningan kunta
8)    Rautjärven kunta 8)    Kuusjärven kunta 8)    Muuruveden kunta
9)    Ruokolahden kunta 9)    Liperin kunta 9)    Nilsiän kunta
10)  Sulkavan kunta 10)  Pielisensuun kunta 10)  Riistaveden kunta
11)  Virtasalmen kunta 11)  Polvijärven kunta 11)  Siilinjärven kunta
12)  Pyhäselän kunta 12)  Suonenjoen kunta
13)  Rääkkylän kunta 13)  Säyneisen kunta
14)  Savonrannan kunta 14)  Tervon kunta
15)  Tohmajärven kunta 15)  Tuusniemen kunta
16)  Tuupovaaran kunta 16)  Vehmersalmen kunta
17)  Värtsilän kunta
Kainuun sotilaspiiri Iisalmen sotilaspiiri Sisä-Suomen sotilaspiiri
1)    Juuan kunta 1)    Iisalmen kaupunki 1)    Kannonkosken kunta
2)    Kajaanin kaupunki 2)    Iisalmen maalaiskunta 2)    Karstulan kunta
3)    Kajaanin maalaiskunta 3)    Keiteleen kunta 3)    Kinnulan kunta
4)    Kuhmon kunta 4)    Kiuruveden kunta 4)    Kivijärven kunta
5)    Lieksan kauppala 5)    Lapinlahden kunta 5)    Konginkankaan kunta
6)    Nurmeksen kauppala 6)    Pielaveden kunta 6)    Konneveden kunta
7)    Nurmeksen maalaiskunta 7)    Pyhäjärven kunta 7)    Kyyjärven kunta
8)    Paltamon kunta 8)    Sonkajärven kunta 8)    Pihtiputaan kunta
9)    Pielisjärven kunta 9)    Varpaisjärven kunta 9)    Pylkönmäen kunta
10)  Rautavaaran kunta 10)  Vieremän kunta 10)  Rautalammen kunta
11)  Sotkamon kunta 11)  Saarijärven kunta
12)  Valtimon kunta 12) Sumiaisten kunta
13)  Vuolijoen kunta 13)  Suolahden kauppala
14)  Vesannon kunta
15)  Viitasaaren kunta
16)  Äänekosken kauppala
17)  Äänekosken maalaiskunta
Kokkolan sotilaspiiri Oulun sotilaspiiri Raahen sotilaspiiri
1)    Alavieskan kunta 1)    Hailuodon kunta 1)    Haapaveden kunta
2)    Haapajärven kunta 2)    Haukiputaan kunta 2)    Kestilän kunta
3)    Halsuan kunta 3)    Hyrynsalmen kunta 3)    Kärsämäen kunta
4)    Himangan kunta 4)    Iin kunta 4)    Liimingan kunta
5)    Kaarlelan kunta 5)    Kempeleen kunta 5)    Lumijoen kunta
6)    Kalajoen kunta 6)    Kiimingin kunta 6)    Merijärven kunta
7)    Kannuksen kunta 7)    Kuivaniemen kunta 7)    Oulaisten kunta
8)    Kaustisten kunta 8)    Kuusamon kunta 8)    Paavolan kunta
9)    Kokkolan kaupunki 9)    Muhoksen kunta 9)    Pattijoen kunta
10)  Kälviän kunta 10)  Oulujoen kunta 10)  Piippolan kunta
11)  Lestijärven kunta 11)  Oulun kaupunki 11)  Pulkkilan kunta
12)  Lohtajan kunta 12)  Oulunsalon kunta 12)  Pyhäjoen kunta
13)  Nivalan kunta 13)  Pudasjärven kunta 13)  Pyhännän kunta
14)  Perhon kunta 14)  Puolangan kunta 14)  Raahen kaupunki
15) Raution kunta 15)  Ristijärven kunta 15)  Rantsilan kunta
16)  Reisjärven kunta 16)  Suomussalmen kunta 16)  Revonlahden kunta
17)  Sievin kunta 17)  Säräisniemen kunta 17)  Saloisten kunta
18)  Toholammen kunta 18)  Taivalkosken kunta 18)  Siikajoen kunta
19)  Ullavan kunta 19)  Utajärven kunta 19)  Temmeksen kunta
20)  Vetelin kunta 20)  Yli-Iin kunta 20)  Tyrnävän kunta
21)  Ylivieskan kunta 21)  Ylikiimingin kunta 21)  Vihannin kunta
Pohjolan sotilaspiiri Länsi-Pohjan sotilaspiiri Vaasan sotilaspiiri
1)    Inarin kunta 1)    Alatornion kunta 1)    Alavetelin kunta
2)    Kemijärven kunta 2)    Enontekiön kunta 2)    Bergön kunta
3)    Kittilän kunta 3)    Karungin kunta 3)    Björkön kunta
4)    Pelkosenniemen kunta 4)    Kemin kaupunki 4)    Jepuan kunta
5)    Petsamon kunta 5)    Kemin maalaiskunta 5)    Kaskisten kaupunki
6)    Posion kunta 6)    Kolarin kunta 6)    Koivulahden kunta
7)    Ranuan kunta 7)    Muonion kunta 7)    Korsnäsin kunta
8)    Rovaniemen kauppala 8)    Simon kunta 8)    Kristiinankaupungin kaupunki
9)    Rovaniemen maalaiskunta 9)    Tervolan kunta 9)    Kruunupyyn kunta
10)  Sallan kunta 10)  Tornion kaupunki 10)  Lapväärtin kunta
11)  Savukosken kunta 11)  Turtolan kunta 11)  Luodon kunta
12)  Sodankylän kunta 12)  Ylitornion kunta 12)  Maalahden kunta
13)  Utsjoen kunta 13)  Maksamaan kunta
14)  Munsalan kunta
15)  Mustasaaren kunta
16)  Närpiön kunta
17)  Oravaisten kunta
18)  Petolahden kunta
19)  Pietarsaaren kaupunki
20)  Pietarsaaren maailaiskunta
21)  Pirttikylän kunta
22)  Purmon kunta
23)  Raippaluodon kunta
24)  Siipyyn kunta
25)  Sulvan kunta
26)  Teerijärven kunta
27)  Tiukan kunta
28)  Uudenkaarlepyyn kaupunki
29)  Uudenkaarlepyyn maalaiskunta
30)  Vaasan kaupunki
31)  Vöyrin kunta
32)  Ylimarkun kunta
33)  Ähtävän kunta
34)  Öjan kunta
Etelä-Pohjanmaan läntinen sotilaspiiri Etelä-Pohjanmaan itäinen sotilaspiiri Porin sotilaspiiri
1)    Isojoen kunta 1)    Alahärmän kunta 1)    Ahlaisten kunta
2)    Isonkyrön kunta 2)    Alajärven kunta 2)    Harjavallan kunta
3)    Jalasjärven kunta 3)    Alavuden kunta 3)    Kullaan kunta
4)    Jurvan kunta 4)    Evijärven kunta 4)    Luvian kunta
5)    Karijoen kunta 5)    Llmajoen kunta 5)    Merikarvian kunta
6)    Kauhajoen kunta 6)    Kauhavan kunta 6)    Nakkilan kunta
7)    Kurikan kunta 7)    Kortesjärven kunta 7)    Noormarkun kunta
8)    Laihian kunta 8)    Kuortaneen kunta 8)    Pomarkun kunta
9)    Teuvan kunta 9)    Lappajärven kunta 9)    Porin kaupunki
10)  Vähänkyrön kunta 10)  Lapuan kunta 10)  Porin maalaiskunta
11)  Ylistaron kunta 11)  Lehtimäen kunta 11)  Siikaisten kunta
12)  Nurmon kunta 12)  Ulvilan kunta
13)  Peräseinäjoen kunta
14)  Seinäjoen kauppala
15)  Seinäjoen maalaiskunta
16)  Soinin kunta
17)  Töysän kunta
18)  Vimpelin kunta
19)  Ylihärmän kunta
20)  Ähtärin kunta
Etelä-Satakunnan sotilaspiiri Pohjois-Satakunnan sotilaspiiri Turunmaan sotilaspiiri
1)    Huittisten kunta 1)    Hongonjoen kunta 1)    Houtskärin kunta
2)    Hämeenkyrön kunta 2)    Ikaalisten kauppala 2)    Iniön kunta
3)    Karkun kunta 3)    Ikaalisten maalaiskunta 3)    Kakskerran kunta
4)    Kauvatsan kunta 4)    Jämijärven kunta 4)    Korppoon kunta
5)    Keikyän kunta 5)    Kankaanpään kunta 5)    Maarian kunta
6)    Kiikan kunta 6)    Karvian kunta 6)    Nauvon kunta
7)    Kiikoisten kunta 7)    Kihniön kunta 7)    Paraisten kunta
8)    Kokemäen kunta 8)    Kurun kunta 8)    Turun kaupunki
9)    Lavian kunta 9)    Parkanon kunta
10)  Mouhijärven kunta 10)  Ruoveden kunta
11)  Punkalaitumen kunta 11)  Virtain kunta
12)  Suodenniemen kunta
13)  Suoniemen kunta
14)  Tyrvään kunta
15)  Vammalan kauppala
16)  Viljakkalan kunta
Varsinais-Suomen sotilaspiiri Vakka-Suomen sotilaspiiri Raaseporin sotilaspiiri
1)    Alastaron kunta 1)    Eurajoen kunta 1)    Bromarvin kunta
2)    Askaisten kunta 2)    Euran kunta 2)    Degerbyn kunta
3)    Auran kunta 3)    Hinnerjoen kunta 3)    Dragsfjärdin kunta
4)    Kaarinan kunta 4)    Honkilahden kunta 4)    Hiittisten kunta
5)    Karinaisten kunta 5)    Kalannin kunta 5)    Inkoon kauppala
6)    Kosken kunta 6)    Karjalan kunta 6)    Karjaan kauppala
7)    Kuusiston kunta 7)    Kiukaisten kunta 7)    Karjaan maalaiskunta
8)    Lemun kunta 8)    Kodisjoen kunta 8)    Kemiön kunta
9)    Liedon kunta 9)    Kustavin kunta 9)    Pohjan kunta
10)  Loimaan kauppala 10)  Köyliön kunta 10)  Siuntion kunta
11)  Loimaan kunta 11)  Laitilan kunta 11)  Snappertunan kunta
12)  Marttilan kunta 12)  Lapin kunta 12)  Tammisaaren kaupunki
13)  Maskun kunta 13)  Lokalahden kunta 13)  Tammisaaren maalaiskunta
14)  Mellilän kunta 14)  Mietoisten kunta 14)  Tenholan kunta
15)  Merimaskun kunta 15)  Mynämäen kunta 15)  Vestanfjärdin kunta
16)  Metsämaan kunta 16)  Pyhmämaan kunta
17)  Naantalin kaupunki 17)  Pyhärannan kunta
18)  Naantalin maalaiskunta 18)  Rauman kaupunki
19)  Nousiaisten kunta 19)  Rauman maalaiskunta
20)  Oripään kunta 20)  Säkylän kunta
21)  Paattisten kunta 21)  Taivassalon kunta
22)  Paimion kunta 22)  Uudenkaupungin kaupunki
23)  Piikkiön kunta 23)  Uudenkaupungin maalaiskunta
24)  Pöytyän kunta 24)  Vehmaan kunta
25)  Raision kunta 25)  Yläneen kunta
26)  Ruskon kunta
27)  Rymättylän kunta
28)  Tarvasjoen kunta
29)  Vahdon kunta
30)  Vampulan kunta
31)  Velkuan kunta
Salon sotilaspiiri
1)    Angelniemen kunta
2)    Halikon kunta
3)    Karjalohjan kunta
4)    Karunan kunta
5)    Kiikalan kunta
6)    Kiskon kunta
7)    Kuusjoen kunta
8)    Lohjan kauppala
9)    Lohjan kunta
10)  Muurlan kunta
11)  Nummen kunta
12)  Perniön kunta
13)  Perttelin kunta
14)  Salon kauppala
15)  Sammatin kunta
16)  Sauvon kunta
17)  Suomusjärven kunta
18)  Särkisalon kunta
19)  Uskelan kunta

SA-tunnukset määriteltiin suojeluskuntapiirien mukaisesti, eli auto sai sille määrätyn SA-tunnuksen sen mukaan, missä suojeluskuntapiirissä pakko-otto tapahtui.

Vuonna 1944 muistutettiin moottoriajoneuvoasioista² vastaavia suojeluskuntapiiriläisiä, että seuraavat SA-tunnus sarjat olivat varattuna,   puolustuslaitoksen ostamia moottoriajoneuvoja varten:

SA 1 – 9999
SA 15000 – 15999
SA 23000 – 23999
SA 28000 – 29999
SA 38000 – 39999

sotasaaliiksi saatujen moottoriajoneuvoja varten:

SA 16000 – 19999 (Olisikohan tämä kuitenkin 16000-16999?)
SA 24000 – 24999
SA 33000 – 34999
SA 42000 – 42999

Loput numerosarjat olivat muutamia poikkeuksia lukuunottamatta varattu siviilistä pakko-otetuille ajoneuvoille.

SA-kuva 7062: Evakuoitua rehua Kaurilassa 25.3.1940. Talvisodassa Varsinais-Suomesta pakko-otettu Volvo.

Talvisodassa käytetyt SA-tunnukset, jotka vielä 1944 olivat puolustusvoimien pakko-ottamissa ajoneuvoissa²:

Suojeluskuntapiiri SA-tunnukset
Helsingin sk.piiri (Hel. sp.) 1001-2200
Pohjois-Uudenmaan (Tuu. sp.) 2201-2300
Varsinais-Suomen (Tur.E. sp.) 2301-2650
Keuruun (Keu. sp.) 2652-2751
Pohjois-Uudenmaan (Tuu. sp.) 2851-2900
Kainuun (Kai. sp.) 2901-2910
Oulun (ja Raahen) (Oul.(Yliv.) sp.) 2923-2951
Etelä-Hämeen (Häml. sp.) 3001-3375
Pohjois-Hämeen (Tam. sp.) 3376-3635
Satakunnan (Por. sp.) 3636-3825
Vaasan (Vaa. sp.) 3826-3900
Etelä-Pohjanmaan (Sei. sp.) 3901-4184
Keski-Pohjanmaan (Kokk. sp.) 4201-4300
Jyväskylän (Jyv. sp.) 4301-4440
Keuruun (Keu. sp.) 4441-4465
Oulun (ja Raahen) (Oul.(Yliv.) sp.) 4466-4565
Kemin (Kem. sp.) 4566-4606 Loppuisko kuitenkin 4605?
Kymenlaakson (Ham. sp.) 4606-4925
Lahden (Lah. sp.) 4926-5110
Lappeenrannan (Lapr. sp.) 5111-5310
Pohjois-Savon (Kuo. sp.) 5311-5410
Mikkelin (Mik. sp.) 5411-5520
Sortavalan (Sor. sp.) 5521-5620
Savonlinnan (Savl. sp.) 5621-5700
Pohjois-Karjalan (Joe. sp.) 5701-5810
Pohjois-Karjalan (Lie. sp.) 5811-5870
Kainuun (Kai. sp.) 5871-5895
Pohjolan (Lap. sp.) 5896-5930
Sortavalan (Sal. sp.) 5931-5980
Oulun (ja Raahen) (Oul.(Yliv.) sp.) 5981-6000
Viipurin (Kan. sp.) 6001-6060
Käkisalmen (Käk. sp.) 6061-6070
Viipurin (Kan. sp.) 6071-6600
Helsingin (Hel. sp.) 6601-6800
Satakunnan (Por. sp.) 6801-6850
Jyväskylän (Jyv. sp.) 6852-6900
Pohjois-Hämeen (Tam. sp.) 6901-7075
Viipurin (Kan. sp.) 13000-13049
Viipurin (Kan. sp.) 16500-16616
Viipurin sk.piiri (Huolto Rykmentti, Viipuri) (HuoltoR) 16617-16920
Käkisalmen (Käk. sp.) 16921-16964
Viipurin (Kan. sp.) 16965-17004
Viipurin (Kan. sp.) 17005-17048
Käkisalmen (Käk. sp.) 17049-17059
Kymenlaakson (Ham. sp.) 18001-18150
Varsinais-Suomen (Tur. E. Sp ja Tur. P. sp.) 18151-18750
Satakunnan (Por. sp.) 18751-18850
Etelä-Pohjanmaan (Sei. sp.) 18851-19100
Jyväskylän (Jyv. sp.) 19101-19200
Oulun (ja Raahen) (Oul.(Yliv.) sp.) 19201-19300
Kemin (Kem. sp.) 19301-19400
Lahden (Lah. sp.) 19401-19500
Lappeenrannan (Lapr. sp.) 19501-19550
Pohjois-Savon (Kuo. sp.) 19551-19650
Sortavalan (Sor. sp.) 19651-19700
Savonlinnan (Savl. sp.) 19701-19750
Pohjois-Karjalan (Joe. sp.) 19751-19800
Sortavalan (Sal. sp.) 19801-19850
Pohjois-Karjalan (Lie. sp.) 19851-19900
Kainuun (Kai. sp.) 19901-19950
Pohjolan (Lap. sp.) 19951-20000
Käkisalmen (Käk. sp.) 20001-20150
Viipurin (Kan. sp.) 20151-20250
Viipurin sk.piiri (Huoltorykmentti, Viipuri ) 20251-20350
Varsinais-Suomen sk.piiri (??) (Os. H) 20351-20500
Pohjois-Hämeen (Tam. sp.) 20501-20530
Vaasan (Vaa. sp.) 18831-18930 ??
Autovarikko 1, Lahti (Auto V 1) 20601-20800
Autovarikko 2, Turku (Auto V 2) 20801-21000
Autovarikko 3, Tampere (Auto V 3) 21001-21200
Autovarikko 4, Kuopio (Auto V 4) 21201-21400
Autovarikko 5, Jyväskylä (Auto V 5) 21401-21600
Satakunnan sk.piiri (Por.sk.piiri) (Por. sp.) 21601-21650
Etelä-Hämeen sk.piiri (Häml.sp. (E.Häm.sk.piiri) 21651-21700
Varsinais-Suomen sk.piiri (Tur.tp.) (jaos. H.60) 21701-21800
Kymenlaakson (Ham. sp.) 21801-21820
Helsingin (Hel. sp. MeVE) 21821-21840
Vaasan (Vaa. sp.) (3.Rask.Psto) 21841-21890
Vaasan (Vaa. sp.) 21891-21940
Helsingin (Hel. sp.) 21941-22140
Pohjois-Uudenmaan (Tuu. sp.) 22141-22190
Helsingin 22201-22350
Pohj. Uudenmaan 22351-22500
Varsinais-Suomen 22501-22650
Satakunnan 22651-22800
Etelä-Hämeen 22801-22950
Pohjois-Hämeen 22951-23100
Kymenlaakson 23101-23250
Viipurin 23251-23400
Käkisalmen 23401-23550
Sortavalan 23551-23700
Mikkelin 23701-23850
Pohjois-Savon 23851-24000
Pohjois-Karjalan 24001-24150
Vasa sk.distrikt 24151-24300
Etelä-Pohjanmaan sk.piiri 24301-24450
Keski-Pohjanmaan 24451-24600
Jyväskylän 24601-24750
Raahen 24751-24900
Kainuun 24901-25050
Oulun 25051-25200
Pohjolan 25201-25350
Helsingin (Hel.autoK(Pl.N.) 27001-27100
Keski-Pohjanmaan (Kokk.sp.) 27101-27200
Kemin (Kem. sp.) 27201-27400
Ruots. Apuretkikunta (maj.Åkerblom, Tornio) 27401-27950
Lahden sk.piiri 27951-28050
Helsingin 28051-28400
Pohjois-Karjalan (Lie.HK (Tilus) Lie sp.) 28401-28450
Pohjois-Hämeen 28451-28600
Pohjolan 28601-28750
Keuruun 28751-28850
Savonlinnan 28851-28950
Jyväskylän 28951-29100
Vasa sk. Distrikt 29101-29200
Pohjois-Hämeen 29201-29300
Etelä-Hämeen 29301-29400
Lahden 29401-29450
Ruots. Apuretkikunta (maj. Åkerblom, Tornio) 29451-29700
Helsingin sk.piiri 29701-30000
Varsinais-Suomen 30021-30200
Lappeenrannan 30201-33000
Pohjois-Uudenmaan 30301-30400
Lappeenrannan 30401-30700
Autovarikko 7 (Auto V 7) 30701-30900
Pohjois-Savon sk.piiri 30901-31000
Kymenlaakson 31001-31100
Viipurin 31101-31300

Jatkosodan ottoautojen SA-numerot³:

Suojeluskuntapiiri SA-tunnukset
Åland Turku 501-600
Helsingin Helsinki 10000-14999
Etelä-Uudenmaan Kauniainen 20000-20999
Etelä-Uudenmaan Porvoo 21000-21999
Etelä-Kymenlaakson Kotka 22000-22999
Pohjois-Uusimaa Kerava 25000-25999
Pohjois-Kymenlaakso Kouvola 26000-27999
Kanta-Hämeen Hämeenlinna 30000-30999
Lounais-Hämeen Forssa 31000-32999
Lahden Lahti 35000-35999
Suur-Saimaan Mikkeli 36000-36999
Suur-Saimaan Lappeenranta 37000-37999
Pirkka-Hämeen Tampere 40000-40999
Jyväskylän Jyväskylän 41000-41999
Saimaan Pieksämäki 45000-45999
Savonlinnan Savonlinna 46000-46999
Pohjois-Savon Kuopio 50000-50999
Pohjois-Karjalan Joensuu 51000-51999
Iisalmen Iisalmi 55000-56999
Kainuun Porokylä 57000-57999
Kainuun Kajaani 58000-59999
Kokkolan Kokkola 60000-62999
Sisä-Suomen Suolahti 63000-63999
Raahen Raahe 65000-65999
Oulun Oulu 66000-67999
Länsi-Pohjan Kemi 70000-70999
Pohjolan Rovaniemi 71000-72999
Porin Pori 75000-75999
Etelä-Satakunnan Tyrvää 76000-76999
Pohjois-Satakunnan Parkano 77000-77999
Vaasa Vaasa 80000-81999
Etelä-Pohjanmaan läntinen Kauhajoki 82000-82999
Etelä-Pohjanmaan itäinen Seinäjoki 83000-83999
Salon Salo 85000-85999
Salon Lohja 86000-86999
Raaseporin Karjaa 87000-87999
Vakka-Suomen Rauma 90000-91999
Varsinais-Suomen Loimaa 95000-95999
Turunmaan Turku 96000-98999

 

Lähteet:
¹ Kansallisarkisto, diaari T 17658/6 (5), 1941 – 1944.
² Kansallisarkisto, diaari T 17658/11 (10), 1944-1945.
³ Vesterinen, J. (2007), Ottoautot talvi- ja jatkosodassa, s.51.

Messuluettelo Suomen IV autonäyttely 1936

Julkaistu

Suomen neljäs autonäyttely pidettiin 25.2 – 1.3.1936 Messuhallissa, eli nykyisessä Töölön kisahallissa. Näyttelyn järjestivät yhdessä Suomen Automobiilikauppiaitten Yhdistys ry. (SAY) ja Suomen Autokorjaamoiden Liitto ry. Autokorjaamoiden Liitto mainosti näyttelyä Suomen toisena autoalan tuotteiden näyttelynä. Autoalan tuotenäyttely oli sijoitettu pääasiallisesti hallin toiseen kerrokseen, joka kiersi alatason näyttelytilan ympäri. Molemmat näyttelyt olivat päivittäin auki klo 10-20. Kaikki automaahantuojat eivät kuuluneet Automobiilikauppiaitten Yhdistykseen, mutta seuraavat maahantuojat olivat osastoineen läsnä:

    • Autola Oy (osasto 2)
    • Korpivaara & Halla (osasto 8)
    • Metro-Auto (osasto 4)
    • Nikolajeff (osasto 6)
    • Stockmann (osasto 3)
    • Suomen Voimavaunu (osasto 1)
    • Uusi Autokeskus (osasto 5).

 

Päänäyttelyssä ensimmäisessä kerroksessa osastoja oli kahdeksan. Yllämainittujen lisäksi oli osasto 7, johon oli koottu eri koritehtaitten yhteinen linja-autonäyttely. Tässä artikkelissa ei ole kuvia näyttelystä, vaan tarkastelen aihetta messujen yhteydessä julkaistun messuluettelon avulla. Luettelosta löytyykin paljon arvokasta tietoa messukävijälle.

Kuva 1. Autonäyttelyn kävijöitä varten painettiin erityinen messuluettelo. Kannen värit ja taustalla häämöttävä Messuhalli sekä edessä olevat virtaviivaiset autot edustavat 1930-luvun funktionalistista tyyliä parhaimmillaan. WSOY:n kirjapainossa painettu luettelo on varsin tuhti. Se sisältää 128 sivua tietoa osastoista ja osastojen edustuksista. Lisäksi messuluettelon yhteyteen on painettu Suomen Moottorilehden numero 2/1936, jossa on 36 sivua.

Kuva 2. Luettelon takakannessa viitataan salaperäisesti esittelylehtiseen, joka sisältää jotakin, mikä vierailijan kannattaa lukea.

Kuva 3. Kuin ihmeen kaupalla irtonainen esittelylehtinen löytyy talletettuna luettelon välistä. Kyseessä oli siis kirjatarjous heille, jotka päättivät pistäytyä osastolla 15 ja tilata Suomen Moottorilehden vuosikerran.

Kuva 4. Lehtisen kääntöpuoli.

Kuva 5. Luettelossa on runsaasti kuvia automalleista, mukaanlukien malleista ja merkeistä, jotka eivät olleet näyttelyssä mukana. Virtaviivainen De Soto Airflow ei ollut itse messuilla, mutta sen tekniset tiedot löytyvät messuluettelosta. Airflow oli loppujen lopuksi muotoilultaan liian erilainen, jotta se olisi ollut ostavan yleisön mieleen. Kuvan autossa näyttäisi olevan erikoisuutena kullanvärinen maalipinta. Tulikohan Suomeen yhtään De Soto Airflow -autoa? Chrysler merkillä niitä kyllä tuotiin maahan useita. Ainoa De Soto näyttelyssä oli Uuden Autokeskuksen osastolla ollut De Soto Airstream Custom Touring.

Kuva 6. Vuodelle 1936 esitelty Reo Flying Cloud A-6 oli konservatiivisesti muotoiltu keskiluokan auto. Helsingin näyttelyssä esillä ollut auto jäi suuren yleisön tietämättä historialliseksi esiintymiseksi. Syyskuussa 1936 Reon henkilöautotuotanto lakkautettiin ja yritys keskittyi paremmin kannattaviin kuorma-autoihin. Viimeisenä vuonna valmistui vain 3206kpl henkilöautoja. Kerrottakoon vielä, että Messuhallissa esillä olleet kaksi Graham 110 -autoa jakoivat saman korin Reo Flying Cloudin kanssa.  Graham maksoi Reolle korvauksen jokaisesta korista.

Kuva 7. Studebakerin malli ’Ace’ 2TB-257. Tämän virtaviivaisen linja-auton koritaiteilija on tuntematon. Se eroaa muotoilultaan merkittävästi tuon aikakauden tyypillisestä Studebaker linja-automallistosta.

Kuva 8. Ensimmäisen kerroksen pohjapiirros. Kaiken kaikkiaan viikon aikana näyttelyssä kävi 18000 henkeä.

Lopuksi kokosin listan kaikista autoista, jotka olivat näyttelyssä esillä:

Suomen Voimavaunu Oy

  • Nash LaFayette, 4-ovinen
  • Nash 400
  • Nash Ambassador Eight
  • Morris Eight, 2-ovinen
  • Morris Eight, 4-ovinen
  • Morris Twelve, 4-ovinen
  • Morris Eighteen, 4-ovinen
  • Diamond T 312 linja-autoalusta

 
Autola Oy

  • Graham 80 Touring Sedan
  • Graham 110 Touring Sedan
  • Graham 110 kompressorilla
  • Hillman Minx
  • Packard 120 Sedan
  • Packard 120 Touring Sedan
  • Federal 15-136 kuorma-autoalusta
  • Federal B-20-195 linja-autoalusta
  • Federal 25-156 kuorma-autoalusta

 
Stockmann Oy

  • Hudson Eight Custom Sedan
  • Hudson Six Custom Sedan
  • Hudson Terraplane Custom Sedan 62
  • Hudson Terraplane Custom Convertible Sedan 62
  • Hudson Terraplane De Luxe Sedan
  • Hudson Terraplane De Luxe Sedan (toinen samanlainen)
  • Willys 77 Sedan

 
Metro-Auto Oy

  • Lincoln Zephyr Sedan
  • Ford De Luxe Junior, 2-ovinen
  • Ford De Luxe Junior Phaeton
  • Ford V8 Cabriolet
  • Ford V8 Coupe
  • Ford V8 Touring Tudor
  • Ford V8 Touring Fordor
  • Ford V8 Fordor
  • Ford Popular Junior
  • Ford Junior pakettiauto
  • Ford 131 ½ alusta

 
Uusi Autokeskus Oy

  • Dodge Touring Sedan
  • Dodge De Luxe Sedan
  • Dodge Cabriolet
  • Dodge Touring Sedan De Luxe, 7-hengen
  • De Soto Custom Touring Sedan
  • Renault Primaquatre Cabriolet
  • Renault Nervasport Cabriolet
  • Dodge LF36 alusta

 
Nikolajeff Oy

  • Buick Majestic Sedan
  • Buick Imperial Limousine, 7-hengen
  • Buick Special Sedan
  • Cadillac V8, 7-hengen
  • Chevrolet De Luxe, alusta
  • Chevrolet Imperial Cabriolet
  • Chevrolet De Luxe Touring Sedan
  • Chevrolet Coach
  • Pontiac Eight Sedan
  • Reo Flying Cloud
  • Mercedes-Benz 130 Cabriolet
  • Mercedes-Benz 290 Cabriolet
  • Chevrolet 183 B56 linja-autoalusta
  • Reo 190 2L linja-autoalusta

 
Korpivaara & Halla Oy

  • Adler Junior Cabriolet
  • Adler Trumpf Sedan
  • Citroen Sedan
  • Studebaker Dictator Sedan
  • Studebaker President Sedan
  • Studebaker T-257 alusta
  • Büssing 305-5 diesel linja-autoalusta

 
Kaipio Oy

  • Diamond T312, 28-hengen linja-auto

 
Autokorirakenne Oy

  • Reo 2L4, 24-hengen linja-auto
  • Willys 175, 9-hengen yhdistetty linja- ja kuorma-auto

 
Turun Autokoritehdas Oy

  • Büssing 306ON, 28-hengen linja-auto

 
Autokoriteollisuus Oy

  • Ford, 24-hengen linja-auto

 
Helsingin Autokoritehdas Oy

  • Studebaker T-257, yhdistetty kuorma- ja linja-auto
  • Mercedes-Benz LO3100, 28-hengen linja-auto