Nordic Packard Owners Club Finland on aloittanut Packard ja Autola Oy – Packard automerkin vaiheet Suomessa historiikin kirjoitustyön.
Ottaisimme mielellämme vastaan Packard -muistoja, tietoja ja valokuvia.
Packard on maassamme ollut merkittävä automerkki siinä mielessä, että niiden omistajiin kuuluivat niin liike-elämän vaikuttajat, poliitikot kuin professoritkin.
Ensimmäiset Packard -autot, kuorma-autot, saapuivat Suomeen silloin, kun Suomi oli vielä Venäjän vallan alaisena. Nämä Packard -kuorma-autot olivat pääasiassa Suomen armeijan käytössä.
Ennen varsinaista maahantuonnin alkamista Packard Motors Export Corporation mainosti merkkiä Suomessa.
Vuonna 1922 Packard autojen maahantuonnista sai sovittua Packard Motors Export Corporationin kanssa Kaivokatu 8:ssa sijainnut Suomen Auto Oy (ent. Automobiili Oy). Suomen Auto Oy oli perustettu jo 1918, perustajinaan insinööri Y. Talvitie, professori I. Leiviskä ja johtaja V. Päiviö. Myyntiosastoa hoitivat “tunnetut moottorimiehet” W. Schadewitz ja Fred Geitel Sr., sekä korjauspajaa H. Backberg, ja J. Briha. Insinööri Kuno K. Kinnunen toimi yhtiön toimitusjohtajana vuonna 1921.
Fred Geitel Sr. 
W. Schadewitz
Vuonna 1924 johtokunnan puheenjohtajaksi oli valittu J. Kuosmanen ja toimitusjohtajaksi Oskari Savola.
Muutama auto ainakin ehdittiin tuomaan Suomeen, ehkä tunnetuimpina Valtiohallinnon ja armeijan käyttämät Twin Six -mallit.
Suomen Auto Oy:n Packard -edustus ei kestänyt kovinkaan pitkään ja vuonna 1921 perustettu Autola Oy sai solmittua maahantuontisopimuksen Packard Motors Export Corporationin kanssa syksyllä 1925. Samoihin aikoihin, ilmeisesti vain vuoden 1926, maahantuontia harjoitti myös Ab Nova Oy osoitteessa Etelä Esplanadi 12, Helsinki.
Autola Oy:n perustajina toimivat johtokunnan puheenjohtajana Oskari Kauppi (1950), toimitusjohtajana Kuno K. Kinnunen, ja pankinjohtaja Väinö Laurola. Myöhemmin, vuonna 1927, toimitusjohtajaksi tuli Kauppaneuvos Arvo A. Aalto.
Korjaamopäällikön, ja myöhemmin myyntipäällikön tehtävistä vastasi Wilhelm Guerillot.
Oskari Kauppi 
Arvo A Aalto 
Wilhelm Guerillot
Autola Oy:lle Packard edustus oli hyvä ja pitkäaikainen kumppanuus. Ennen sotia paras tuontivuosi oli 1937, joskin edellisenä vuonna laivan haaksirikkoutumisen vuoksi menetetty Packard -toimitus oli syöstä yrityksen vararikkoon.
Sota-aikana autojen myynti loppui lähes kokonaan, ja Autola Oy keskittyikin varaosien valmistukseen, sekä ylläpitämään toimivaa huolto-organisaatiota jo käytössä olevien Packardien toimintakyvyn varmistamiseen. Kun sota-aikana moottoriajoneuvot pakko-otettiin puolustusvoimien käyttöön, Packardit päätyivät hyvin usein upseerien autoiksi. Sota-ajan kuuluisimpana Packardina on yksi valtakunnan ykkösautoista, sotamarsalkka C.G.E. Mannerheimin käyttöön Suomi-Filmi Oy:n Nils Dahlströmiltä lahjoituksena saatu vuoden 1938 Packard Twelve Limousine.
Sodan jälkeen ensimmäiset uudet Packardit saatiin maahan taas vuonna 1946. Ennensotaiset mallit jatkoivat vielä pitkälle 1950-lukua mm. taksiautoilijoiden kovassa käytössä.
- 1954 Merenkulkuneuvos Antti Wihuri Autola Oy:n johtokunnan puheenjohtaksi
- 1955 Autola liitetään osaksi Wihuri-yhtymää.
- 1957 Klaus Meurman toimitusjohtajaksi Arvo Aallon jälkeen.
- 1958 Packardin valmistus loppuu.
Merkin maahantuonnin aikana Autola Oy:n jälleenmyyntiverkosto sisälsi lukuisia autoliikkeitä ympäri Suomea.
- Autotalo Oy, Forssa
- Autokorjaus Oy, Hämeenlinna
- Joensuun Autokalusto, Joensuu
- Jyväskylän Autotarvike Oy, Jyväskylä
- Mannermaan Auto, Kajaani
- Oy Auto-Man Ab, Kokkola
- Auto Hellberg, Kotka
- Kouvolan Sähkö – Waaramaa ja Pojat, Kouvola
- Heikkisen Konepaja, Kuopio
- Olavi Karkiainen, Lahti
- Olavi Karkiainen, Lappeenranta
- Nurmi-Auto Oy, Lohja
- Ålands Ingenjörbyrå, Maarianhamina
- Porrassalmen Auto Oy, Mikkeli
- Heikin Auto Oy, Oulu
- Satakunnan Auto Oy, Pori
- Auto Hellberg, Porvoo
- V. Rauman Autoliike Oy, Rovaniemi
- Savonlinnan Rauta Oy, Savonlinna
- Seinäjoen Auto Oy, Seinäjoki
- Tampereen Autola Oy, Tampere
- Tampereen Auto Moottori Oy, Tampere
- Oy Bensiinin Tuottajat AB, Turku
- Turun Automyynti Oy, Turku
- Oy Vaasan Autotarvike AB, Vaasa
- Kone ja Rengas Oy, Varkaus
- Aleks. ja Olavi Karkiainen, Viipuri
Kaikkiaan Packard autoja ehdittiin Suomeen tuomaan ennen valmistuksen loppumista n. 700 kappaletta. Vuonna 1971 perustettu Nordic Packard Owners Club on tallentanut ja dokumentoinut Packard merkin historiaa Suomessa ja entisöinyt jäljelle jääneitä Packard -autoja aina tähän päivään saakka. Packard merkin historia Suomessa on siitäkin ainutlaatuinen, että Autola Oy:n maahantuontiluettelot, sisältäen maahantuotuojen Packardien ensiomistajat ovat lähes täydellisenä tallessa.
Nyt, tietotekniikan aikakaudella on tarkoitus kerätä tätä tietoa vielä laajemmin, kuin mihin aiemmin on pystytty. Siihen tarvitsemmekin TEIDÄN apuanne. Mikäli Sinulla, tai perheenjäsenelläsi tai tuttavillasi saattaa olla Packard -tietoja, kokemuksia, muistoja tai kuvia, kommentoithan alle, tai olet yhteydessä kirjan tekijöihin.
Oy Ford AB:n järjestämään autokilpailuun osallistunut 1936 Packard 120B Touring Sedan om. Sulo Räikkönen. Kuva: Pietinen, Museovirasto 
Autola Oy:n tilaama Ambulanssi – 1937 Packard 120. Kuva: Pietinen, Museovirasto. 
Karhumäen urheilukentällä. Kuva: SA-Kuva. 
Kenraali Hanell vierailulla URR:ssä. Hänen vieressään URR:n komentaja everstiluutnantti Von Essen. Kuva: SA-Kuva. 
Suomalaisen rauhanneuvotteluvaltuuskunnan autojono saapumassa Juustilan sululle. Kuva: SA-Kuva 
Suomen Pankin ent. 1949 Packard Eight Deluxe Touring Sedan Mommilan Kartanolla. Kuva: Seppo Piki 
Autola Oy:n Pitäjänmäen korjaamohalli vuonna 1955. Kuva: Työväen arkisto
Koulukavereillani oli v. 1965 jonkin aikaa vanha Packard, josta sanottiin sen olleen J.K. Paasikiven käytössä. Löysin yhden kuvan joka on huonohko kuvaruutukaappaus kaitafilmiltä vuodelta 1965. Muistelen, että auto joutui kolariin, jossa runko vääntyi ja joutui siksi romuttamoon. Kuva siis täällä https://jkari.kuvat.fi/kuvat/Vanhat+autot/Packardpaasikivi.jpg
No onpa mielenkiintoinen kuva! Sehän on 8-hengen malli! Maahantuojan luettelon mukaan näitä tuotiin maahan 2 kappaletta välilasilla: Toinen Schaumannin vaneritehtaalle Jyväskylään, Toinen Kymin tehtaille Kuusankoskelle ja yksi 8-hengen Sedan ilman välilasia P.C. Rettigille Turkuun. Missäköhän päin Suomea tämä vaikutti?
Auto oli pääasiassa PK-seudulla, kuvakin muistaakseni Uudeltamaalta.
Ja tuo kuvan auto oli muistaakseni ilman välilasia.
Kiitos tiedoista, voisi hyvinkin olla ollut tuo Rettigin auto?
Tarkennetaan sen verran, että Nils Dahlström oli Suomi-Filmi Oy:n, eikä Suomen Filmiteollisuuden vaikuttajia.
Isälläni on Packard -ajokokemuksia 50-luvun lopulta, auton vm. oli ilmeisesti ’38. Lapsuuskaverinsa omisti auton tuolloin. Palaan asiaan tarkemmin s-postilla lähipäivinä.
Kiitos Timo huomiosta, asia korjattu. Odottelemme sähköpostiasi.
Isäni isällä oli ennen sotia käytössä Hewlett Packard, jolla hän toimitti maataloustuotteita Enson torille ja Viipurin kauppahalliin myytäväksi. Tällaista kauppiasta kutsuttiin Karjalan Kannaksella parisniekaksi.
Auton muotoilun erikoisuus olivat leveät lokasuojat, joiden päällä kulki kätevästi vaikka sian ruho. Sisätiloihin lastattiin kananmunia, voita ym. ”ylijäämää”.
Auton rekisterinumeroa en tiedä, mutta kuulemma se oli aiemmin kuulunut Viipurin läänin maaherralle.
Hei . HP (Hewlett Packard) liittyy laskimiin, tietokoneisiin yms. konttorikoneisiin?
Kiitos vastauksista, Packard Motor Car Company ja Hewlett-Packard ovat eri yhtiöitä, joskin Mervi varmasti tarkoitti autotehdasta. Tarkistin Viipurin kaupunginjohtajat, ja viimeisin oli Arvo Manner vuosina 1925-1945. Ilmeisesti kyseessä oli tämä maaherra? Suoraan Arvo Mannerin omistamaa Packardia ei löydy, mikäköhän oli Mervi isäsi nimi, saattaisi löytyä vanhoista rekisterikorteista. Ilmeisesti kyseessä ei kuitenkaan enää ollut ns. kanttimallinen Packard, vaan uudempi? Onkohan autosta säilynyt yhtään valokuvaa?
isoisäni oli tuo toimitusjohtaja kuno k kinnunen. minulta saattaisi löytyä joku kuva noista autoista. nyt en ole kotona, mutta kun palaan voin etsiä kuvat jos joku sattuisi kiinnostamaa.
Kiitos Kristina kuvista ja tiedoista!
Hei
Ostin amerikasta bacard club couben vm 1940 se on muuten kunnossa mutta takalokasuoja pitäisi kiinnittää
kone käy hienosti penkit on verhoiltu uudelleen harvinainen malli
Hei! Isälläni oli 50-luvun loppupuolella Rovaniemellä Packard eight, vuosimallia n. -49. Auto muistettiin kovakulkuisena ja ruokahalusenakin pelinä. Auto sai kuitenkin surkean lopun. Velimieheni oli ottanut sen luvatta käyttöönsä ja ajanut tieltä ulos ent. Rovaniemen maalaiskunnan Koskenkylässä. Rytäkässä mm. vaihdelaatikko osui kiveen ja silloin sen korjaaminen oli ollut lähes mahdotonta, ainakin täällä Rovaniemellä. Auto myytiin epäkuntoisena eteenpäin, en tiedä minne. Seuraavaksi autoksi isäni hankki Willys Aeron.