Turkulainen autoilija Alvar Fredrik Jalonen

Turkulainen Alvar Fredrik Jalonen oli ensimmäisiä taksiautoilijoita Turun alueella. Hän oli syntynyt vuonna 1888. Vuonna 1926 hän solmi avioliiton Rakel Aleksandra Teräksen kanssa, ja tästä liitosta heillä oli yksi lapsi. Samana vuonna hän sai liikennöintiluvan vuokra-autolleen rekisterinumerolla T-8. Taksa oli tuolloin 5 markkaa / km, riippumatta siitä miten monta henkilöä kyydissä kulloinkin oli. Tämä lupa oli voimassa hänellä vuoteen 1931 saakka. Oletettavasti hän oli ajanut vuokra-autoa aikaisemminkin, josta kertoo alla olevan ”Wanha valokuva”. Autona hänellä näyttäisi olevan 1910-luvun Opel.

Alvar Fredrik Jalonen Opel -vuokra-autossaan joskus 1910-luvulla.

Alvarin ura taksiautoilijana päättyi ikävästi hänen ryöstömurhaansa sotavuotena 1942. Tarina kertoo, että hän oli ottanut kyyditettävän autoonsa ja ajanut Turusta Uudenmaankatua Piispanristin suuntaan. Vanhan vesilaitoksen jälkeen auto alkanut hidastamaan vauhtia, kunnes lopulta pysähtynyt ”Uudenmaan maantien ja Auvaisbergin tienristeyksestä” 250 metriä eteenpäin, jolloin autosta oli hypännyt ulos mies, jota ei silminnäkijä pystynyt tunnistamaan. Alvaria oli ammuttu 7,65 kaliberin aseella, ilmeisesti parabellumilla takapenkiltä niskaan ja hän oli kuollut heti.

Muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1947, autoilija Arvo Anttonen Askalan ”tolpalta”, humalistonkadun ja yliopistonkadun kulmasta,  lähti kyyditsemään nuortaparia Ruissaloon, jossa matkustaja, Åke Westerlund surmasi hänet autoonsa. Tämän tapauksen johdosta lähikuntien vuokra-autoilijat osoittivat kunnioitusta hänen muistolleen järjestämällä muistokulkueen kaupungin läpi. Alla olevissa valokuvissa näkyy kulkueen edellä ajava 1938 Plymouth (rek. T-662*), jonka konepeltiä koristaa Suomen lippu. Takaa tulee kaksi vientiin valmistettua 1939 Dodge D-12 vuokra-autoa, joista ensimmäinen on 7-hengen Limousine. Kuvat saattaisivat olla Turun Uudenmaankadulta.

Murhatun Arvo Anttosen muistokulkue Uudenmaankadulla vuonna 1947.

 

Murhatun Arvo Anttosen muistokulkue ehkä Askalan tolpalla vuonna 1947.

Tarina ei kerro, selvisikö Alvar Jalosen murha milloinkaan, tai jatkoiko hänen perikuntansa autoilijoina. Olisi mielenkiintoista kuulla, mikäli jollain on aiheesta lisää tietoa.

Nämä eivät olleet ensimmäisiä vuokra-autoilijan surma Turussa, vaan aikaisemmin, vuonna 1925 oli 28-vuotias autonkuljettaja Erik Johansson kokenut saman kohtalon. Häntä oli ammuttu kaksi kertaa revolverilla. Kristiinankadun ”tolpalta” oli Karl Emil Virran omistamaan Fordiin noussut kuljettaja Johanssonin lisäksi yksi kyyditettävä ja matka oli jatkunut tälläkin kertaa kohti Piispanristiä. Noin 6 km Turusta Saloon päin, oli Ford pysähtynyt päin lyhtypylvästä ja Erik lyyhistynyt tielle henkihieverissä. Tapaus sattui klo 13 jälkeen, joten vastaantullut kauppamatkustaja oli huomannut autoilijan tiellä ja kuljettanut hänet Lääninsairaalaan. Hän kuitenkin menehtyi vammoihinsa.

Erik Johansson Kuva: Turun Sanomat, 1925

Samantapainen vuokra-autoilijoiden kulkue järjestettiin myös Erik Johanssonin muistolle, kuin myöhemmin Arvo Anttoselle.

Vuokra-autoilijat Vanhan hautausmaan portilla Turussa. Kuva: Turkulainen

 

Murhasta pidätettiin Felix Koskinen, ja asian selvittely oli kesken vuonna 1927. Teon tunnusti yllättäen samana vuonna varkauksista pidätettynä ollut Aarne Wihtori Korkee (s. 1896), joka perui tunnustuksensa myöhemmin. Miten tämä tapaus mahtoi päättyä?

 

* Rekisteritunnus T-662 on myönnetty Toivo Kalliolan vuokra-autoon.

 

Lähteet: Turun Sanomat, Turkulainen, Helsingin Sanomat

Muokattu: 8.2.2019, tarkennuksia. 4.5.2019, Karl Emil Vainion nimi korjattu Karl Emil Virraksi. Rekisteritunnuksen T-662 haltija Toivo Kalliolaksi. Uudenmaankadun vuokra-autojen kuvat ovat muutettu vuoden 1947 tapausta koskeviksi.

Turkulaisia vuokra-autoja

Turussa vuokra-autotoiminta alkoi jo vuonna 1906. 1920-luvulla vuokra-autojen määrä oli noussut jo huimiin lukemiin. Niitä oli kaikenkaikkiaan liikenteessä 400-500 kappaletta. 1930-luvun lopulle tultaessa nähtiin vuokra-autoasemilla myös pitkiä, seitsemän hengen limousine-mallisia autoja, jotka kokonsa puolesta sopivat hyvinkin vuokra-autoiksi.

Ensimmäisessä kahdessa kuvassa on kyseessä Kupittaan vuokra-auto asema. Kuljettajat poseeraavat tuliterien autojensa vieressä. Vasemmalta lukien 1937 Chevrolet ja perästä seuraa samojen vuosien Ford ja Dodge.

1937 Chevrolet, Ford ja Dodge taksit, kuvattu Kupittaan vuokra-autoasemalla 1937.
1937 Chevrolet, Ford ja Dodge taksit, kuvattu Kupittaan vuokra-autoasemalla 1937. Kuva: Turun Seudun Mobilistit ry

Tässä 1937 Dodge lähemmässä tarkastelussa kuljettajineen.

1937 Dodge taksi, kuvattu Kupittaan vuokra-autoasemalla 1937.
1937 Dodge taksi, kuvattu Kupittaan vuokra-autoasemalla 1937. Kuva Turun Seudun Mobilistit ry

Seuraavassa kuvassa on oikein kaksi kappaletta tuliteriä 1939 Chrysler Royal Limousineja, jotka erittäin todennäköisesti on toimittanut taustalla näkyvä Väinö Haapasen luotsaama Oy Turun Laatuauto Ab. Erikoisen lyhyet rekisterikilpien numerot T-23 ja T-32 saattavat kertoa omistajasta enemmänkin. Autot ovat kuvattu kauppiaskadun vuokra-autoasemalla, ent. Lindblomin talon (nyk. Wiklundin) edessä.

Kaksi kappaletta 1939 Chrysler Royal Limousineja
Kaksi kappaletta 1939 Chrysler Royal Limousineja Kauppiaskadulla

Seuraavissa kuvissa nähdään Samalla asemalla kuvattu 1938 Dodge Limousine vuokra-auto. Rekisterinumero on ollut T-8888, joka muuttui vuoden 1949 rekisterikilpiuudistuksen myötä TX-88:ksi. Auton omisti todennäköisesti vuokra-autoilija Reino ”Reka” Janhunen.

1938 Dodge Limousine kuvattu 1948 kauppiaskadulla
1938 Dodge Limousine kuvattu 1948 kauppiaskadulla Kuva: Matti Männistö
Dodgen omistaja Reino "Reka" Janhunen
Dodgen omistaja Reino ”Reka” Janhunen Kuva: Matti Männistö

TX-88 kilvet näyttävät olleen niklattuja.

1938 Dodge Limousine, TX-88 kilvissä. Ratissa Evi.
1938 Dodge Limousine, TX-88 kilvissä. Ratissa Evi. Kuva: Matti Männistö
Evi ja hänen ystävänsä auton vierellä
TX-88, Evi ja hänen ystävänsä auton vierellä. Kuva: Matti Männistö

 

 

1939 Chrysler Kokemäenjokeen

Perimätiedon mukaan vuonna 1942, silloin avattavalta, porinsillalta ajoi 7-hengen vuoden 1939 Chrysler Royal Limousine, varoituspuomin läpi kokemäenjokeen.

Tällainen artikkeli on julkaistu Satakunnan Kansa -lehdessä, joka kertoo kyseisestä tapauksesta. Auto mainitaan artikkelissa American -merkkiseksi, rekisteriltään OD-435, joka ei taida kuitenkaan pitää paikkaansa. Auton omistajaksi on kerrottu porilainen autokorjaamon omistaja Sulo Bergman, joka sai surmansa onnettomuudessa.

Mikäli jollain on aiheesta lisätietoa, olisi kiva kuulla enemmän.

Satakunnan Kansa: Auto Porin sillalta jokeen

Kuva: Satakunnan Museot
Kuva: Satakunnan Museot

Kuva 4. Taksirivistöä Porissa ennen vuotta 1949. Mahdollisesti kyseinen Chrysler seisoo viidentenä vasemmalta, vaikkei lehtiartikkelissa mainittukaan, että auto olisi ollut taksikäytössä.

Autot elokuvassa ’SF-paraati’ (1940), osa 2

Jatkoa osalle 1.

Kuvat 1-4. Sisun Suomen Matkatoimistolle vuonna 1936 tai 1937 valmistama bulldog-tyyppinen turistibussi. Sisu aloitti linja-auto alustojen valmistuksen v.1936 eli kyseessä on aivan alkupään tuotantoa. Mallit olivat tuohon aikaan SH-5 ja SH-7. Moottorina Hercules bensiini- tai dieselkäyttöisenä. Tunteeko kukaan bussin myöhempiä vaiheita?

Kuva 5. Ford De Luxe 1938 ilmeisesti Mannerheimintien päässä. Taustalla näkyy parikin autoliikettä. Taaempana lukee Studebaker.

Kuva 6. Ford Standard 1938. Kuljettajan asusta päätellen taksikäytössä.

Kuva 7. Ford kuorma-auto vm.1938. Lähestyvä sodan uhka näkyi romukeräyksinä. Lavalla näkyy kanttiautojen ovia.

Kuva 8. Dodge 1938 taksitolpalla.

Kuva 9. Korjaushallissa ehkä Buick noin vuosimallia 1927.

Autot elokuvassa ’SF-paraati’ (1940), osa 1

Optimismia uhkuva elokuva SF-paraati on kuvattu juuri sodan kynnyksellä. Ensiesitys tapahtui toukokuussa 1940. Helsingin keväiset nähtävyydet ja poikkeuksellisen hieno ajokalusto tekevät tästä elokuvasta mielenkiintoisen ja nostalgisen katselukokemuksen.

IMDB – SF-paraati (1940)

Kuva 1. SF-Paraati elokuvan introkuva.

Kuvat 2-4. 1937-1939 Opel Admiral Cabriolet. Rekisterinumero A-3695. Elokuvassa Tauno Palon komeana pirssinä. Noin kolmannes valmistuneista Admiraleista oli korityypiltään avomallisia (2314kpl), mikä on verrattain paljon. Tämä kyseinen auto lienee aika tunnettu tapaus. Se toimi sota-aikana kenraaliluutnantti Woldemar Hägglundin virka-autona. Huhupuheiden mukaan auto tuhoutui sodan loppuvaiheilla Lapin sodassa.

Kuvat 5-7. 1936-1939 Renault Primaquatre-Sport Coach Découvrable. Rekisterinumero edessä U-5929 kun taas takana näyttäisi lukevan A-9870. Toisen sukupolven Primaquatre esiteltiin alkuvuonna 1936 ja tuotanto päättyi kesällä 1940. Kuvissa näkyvä korityyppi on 5-hengen Sport Coach, korikoodina BDS2. Myös 2+2 Sport Coach oli mallistossa, joka oli muotoilultaan hieman menevämpi. Moottoreina kaikissa Primaquatreissa oli 1,4 litrainen nelonen. Sport mallissa tehoa 55hv. Maahantuojana toimi Renauto, Kasarminkatu 44, Helsinki. Kansalliskirjaston Doria-palvelusta löytyy hieno Primaquatre malliston esite vuodelta 1939.

Doria.fi – Renault Primaquatre esite

sf2

sf3

sf4

Kuvat 8-10. Elokuvassa vilahtelee monia Helsingin tunnettuja maamerkkejä.

Autot elokuvassa ’Rakkauden kaikkivalta’ (1922)

’Rakkauden kaikkivalta – Amor Omnia’ on vuonna 1922 valmistunut suomalainen kokopitkä mykkäelokuva, jonka on ohjannut Konrad Tallroth. Elokuva kuuluu osana Yleisradion käynnistämään Mykkä Valo-hankkeeseen johon kuuluu viisi suomalaista mykkäelokuvaa. Hankkeen elokuviin on sävelletty uusi musiikki ja ne ovat restauroitu yhteistyössä Yleisradion ja Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (KAVA) kanssa. Seuraavassa muutama ruutukaappaus elokuvan ajoneuvoista.

Kuva 1. Kuvassa saksalainen N.A.G, joka toimii elokuvassa taksina. N.A.G. oli yleisimpiä automerkkejä maassamme ja suosittu taksikäytössä. Kuvassa malli K2, joka tunnettiin Saksassa myös lisänimellä ’Darling’. Malli esiteltiin v.1911 ja siinä on 1570-kuutioinen 18-hevosvoimainen nelisylinterinen moottori. Mallin valmistus loppui vuoteen 1914. Sodan jälkeisissä malleissa N.A.G:in pyöreä jäähdytin oli vaihtunut tyyliltään V-kulmaiseksi. Elokuva on kuvattu Helsingin alueella ja taustalla oleva rakennus saattaa olla vielä olemassa.

Kuva 2. Toisessa kohtauksessa esiintyy tunnistamaton umpimallinen taksi. Kaikki arvailut merkistä otetaan kiitollisena vastaan.

Kuva 3.  Viimeisessä kohtauksessa myös toistaiseksi tunnistamaton auto. Auton alkuperä viittaisi Eurooppaan.

Kuva 4. Sama tuntematon auto vasemmalta puolelta kuvattuna. Yksityiskohdat ovat melko hyvin näkyvillä, joten tunnistamisen pitäisi olla hyvinkin mahdollista.

Elokuva IMDB sivustolla:
http://www.imdb.com/title/tt0015258/