Kuvia elokuvasta ’Vaimoke’ (1936)

Hiljattain osui silmiini Hilja Valtosen samannimiseen kirjaan perustuva elokuva nimeltään ’Vaimoke’. Valmistuessaan se esitettiin teattereissa keväällä 1936. Pääosaparina elokuvassa ovat Tauno Palo ja Ansa Ikonen sekä sen ohjasi Valentin Vaala. Seuraavassa tarjoan muutamia mielestäni mielenkiintoisia ruutukaappauksia kommenttien kera.

Agronomi Esko Latva, jota esittää Tauno Palo, on varakas poikamies. Varallisuus käy erityisesti ilmi siitä mikä kulkuneuvo hänellä on alla. Auton koko nimi on Chrysler Imperial Roadster L-80 Locke ja se on joko vuosimallia 1929 tai 1930. Auton malli ja korimalli ovat hyvin erikoisia. Ensiksi hieman taustaa. Vuonna 1926 Walter P.Chrysler julkisti Imperial mallin Chrysler-malliston huippumalliksi kilpailemaan Cadillacin ja Lincolnin kanssa. Vuoden 1928 kasvojen päivityksessä mallin lisämerkinnäksi tuli kirjain L. Numero 80 tarkoitti, että autolla voitiin huoletta ylläpitää 80 mailia tunnissa matkanopeuksia (129km/h). Vuonna 1929 Chryslerin Imperialia tarjottiin kahdeksalla eri korimallilla ja lisäksi erikoiskoreja sai tilauksesta sellaisilta kuuluisilta pajoilta kuin Locke, LeBaron ja Dietrich. Elokuvan auton korin valmisti Locke. Siitä tuonnempana.

Kuvan autossa vaikuttaisi olevan keulassa Koe-rekisterikilpi – sen huomaa kilven kiinnitystavasta ja kilven pituudesta. Aivan kuin siitä erottuisi numerot 45 ja vasemmasta alareunasta teksti ’Koe’.

Lähikuvasta erottuu hyvin auton detaljirikas jäähdyttimen muotoilu. Tällainen Roadster-korinen auto on maksanut yli neljä kertaa enemmän kuin Ford A Roadster. 1929-1930 Imperialeja valmistui yhteensä noin 2900kpl – tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Ulkoisesti 1929 ja 1930 mallit ovat samankaltaisia, koska käytännössä 1929 mallin tuotantoa jatkettiin vuoden 1930 puolelle. Vuoden 1930 tuotantovuosi oli lyhyt, koska täysin uusi Imperial tultaisiin esittelemään seuraavana vuonna.

Takaviistokuva paljastaa auton vauhdikkat linjat. Auton korityyppi on Roadster ja sen on valmistanut Locke Body Company New Yorkin osavaltiosta. Locke valmisti kahta eri Roadster korityyppiä, joista perinteisempi pohjautui vuoden 1928 vuosikertaan. Elokuvan auton Roadster kori on kuitenkin urheilullisempaa tyyppiä, jossa kylkipokkaus alkaa edestä ja viettää virtaviivaisesti alas auton takaosaan. Tätä korityyppiä valmistui joiden tietolähteiden mukaan 401kpl. Luvussa voi olla mukana molemmat Roadster-korit, joten tuotantomäärä saattaa olla jopa pienempi. Moottorina Imperialeissa oli 5,1-litrainen 6-sylinterinen ’Red Head’ -sivuventtiilimoottori, teholtaan joko 100 tai 112hv. Roadster malliin oli varattu näistä se tehokkaampi.

Kuvasta sitä ei erota, mutta takana oikeassa kyljessä pitäisi olla pieni kulkuovi anopinistuimille. Yhdessä kohtaa elokuvaa auton rekisterikilpi on vaihtunut ja siitä erottuvat ensimmäiset merkit jotka ovat K-14. On mahdollista, että yksi numero tulee vielä perään.

Häät pidettiin Espoon tuomiokirkossa.

Tuomiokirkolta tuore hääpari suuntaa häämatkalle autolla Puumalan ja Varkauden kautta Kuopioon. Kuopioon saavuttua yövytään Hotelli Atlaksessa. Kuopion Hotelli Atlas valmistui vuonna 1930 ja oli valmistuessaan suuri nähtävyys. Torin laidalla sijaitseva Atlas tunnetaan nykyään nimellä Cumulus City Keskusta. Auton konepeiton yläreunassa oleva syvennys on samantyylinen kuin aikakauden Vauxhalleissa.


Puijon vanha näköalatorni joka purettiin v.1963. Puijon torni oli historiansa aikana suosittu kuvauskohde automatkailijoille ja heidän autoilleen.

Kohtaus elokuvasta, jossa ajetaan kilpaa junaa vastaan. Takaa-ajokohtaus on kuvattu Hansatiellä Espoon keskustasta Kauklahtea kohti mentäessä. Paikka on pari kilometriä elokuvassa nähdyltä Espoon tuomiokirkolta, joten kuvausryhmä on liikkunut enemmänkin Espoon suunnalla.

Sama kohta nykyisin Google Mapsista katsottuna. Juuri näillä kohdin Hansatien nimi vaihtuu Isoksi maantieksi. Oikealla puut peittävät junaradan joka muuten näkyisi hyvin.

Elokuvan lopussa ajetaan Viipurin rautatieasemalle. Kuvasta erottuvat hyvin pylväiden päissä olevat kaksi karhupatsasta. Vuonna 1913 valmistuneen rautatieaseman suunnittelivat Eliel Saarinen ja Herman Gesellius.

IMDb linkki elokuvaan Vaimoke:

http://www.imdb.com/title/tt0028454/?ref_=fn_al_tt_1

Viipurin autokilpailut 1910

Viipurin kansainväliset talvikisat pidettiin 23-28 helmikuuta 1910. Ohjelmaan kuului 12 urheilulajia, monet näistä talviurheilulajeja, mutta lisäksi myös ratsastusta, ammuntaa ja kenties Suomen ensimmäiset autokilpailut. Artikkeli talvikisoista ilmestyi ”Finskt Idrottsblad”-lehdessä maaliskuussa 1910. Lehti oli Helsingin voimistelukerhon julkaisu. Seuraavassa lehden artikkeli autokilpailuista joka on käännetty ruotsista suomeksi. Käännös ei ole todellakaan virheetön, mutta toivon että ajatus välittynee kuitenkin. Kaikki lisätieto aiheesta jälleen tervetullutta.

Digi – Finskt idrottsblad 31.03.1910

Viipuri_1910
Kuva 1. Vasemmalla Kasubskijin 60-hevosvoimainen Stoewer auto joka voitti ensimmäisen palkinnon. Oikealla S.Nikolajeffin 25-hevosvoimainen Clément-Bayard.

Viipuri_1910_kansi
Kuva 2. Finskt Idrottsblad-lehden kansikuva.

Viipuri_1910_s1

”Kansainväliset talvikisat Viipurissa 23-27 helmikuuta. Automobiilikilpailuista. Talvikisojen ohjelma Viipurissa oli monipuolisempi kuin koskaan aiemmin missään urheilutapahtumassa Suomessa ja mukana oli jopa autokilpailut. Se oli ensimmäinen autokilpailu joka järjestettiin Suomessa, ja vaikka osallistuvien määrä ei ollut suuri, herätti kilpailu paljon kiinnostusta. Kilpailijoiden vaunuja oli neljä ja ne oli jaettu kahteen luokkaan, suuriin ja pieniin vaunuihin. Rata sijaitsi Papulanlahdella ja oli ympärysmitaltaan noin 800m ja se kierrettiin 12 kertaa, niin että koko reitin pituudeksi tuli 10km. Sää oli kilpailun aikana talvikisojen paras. Yleisöä oli hyvin paljon, ja he seurasivat jännittyneinä autokilpailuja. Ensin starttasivat pienemmät autot, kauppias S. Nikolajeff Jr. sininen ”Adler” vaunu 15 hevosvoimainen, jota ajoi Nikolajeff itse, ja punainen ”Ford” vaunu, 20 hevosvoimainen, jota ajoi insinööri N. Garoff. Vaunut olivat rivissä kummallakin puolella rataa.”

Viipuri_1910_s2

”Lähtö oli lentävä ja autot lähtivät hurjaa vauhtia liikkeelle. Kierros kierroksen jälkeen kiersivät vaunut rataa. Adlerin nopeus kasvoi joka kierroksella ilmeisesti aikomuksena voittaa Ford. Viisi kierrosta oli menty kun Adler oli vain 20 metrin päässä Fordista. Ottamalla mutkan nopeasti toivoi herra Nikolajeff pääsevän kilpailijan ulottumattomiin.Yritys kuitenkin epäonnistui, auto luisui liukkaalla jäällä ja ajoi ulos hankeen pyörähtäen kaksi kertaa ympäri pysähtyen lopulta. Adler oli nyt menettänyt pari minuuttia, mutta Nikolajeff ajoi taitavasti autollaan jäljellä olevat kierrokset ja kutisti etäisyyden itsensä ja kilpailijan välillä merkittävästi ja ajoi voittoisana maaliin ajalla 17min 34 2/5 sekuntia. Fordin ajaksi tuli 19 minuuttia 13 1/5 sekuntia.”

Viipuri_1910_s3

”Seuraavaksi olivat vuorossa isommat vaunut. Ravintoloitsija Kasubskijs Viipurista 60 hevosvoimaisella ”Stoewer”-vaunulla, jonka hän myös omisti, ja Nikolajeffin omistama 25 hevosvoimainen ”Clement-Bayard” jota ajoi insinööri Garoff. Ensimmäisten kierrosten aikana voitti Stoewer yhä enemmän aikaa Bayardiin nähden, mutta kun muutama kierros lisää oli ajettu sai tämä lisää vauhtia ja sai yhä enemmän kiinni menetettyä aikaa, niin että kun maaliviiva ylitettiin, oli Stoewerilla vain 8,5 sekunnin etumatka. Stoewer sai ajan 17 min, 18 sekuntia ja Clement Bayard 17 min 26 2/5 sekuntia.”

”Viimeinen ja myös mielenkiintoisin oli 10km tasoituskilpailu. Stoewer seisoi paikoillaan, Clement Bayardin lähtiessä 8 sekuntia edellä ja Adler 16 2/5 sekuntia edellä. Adler siis starttasi ensimmäisenä ja 8,5 sekuntia myöhemmin lähti matkaan Bayard. Jälkimmäinen tuntui menevän hyvin ja jo kahden kierroksen jälkeen ohitti Adlerin. Suuri Stoewer haki turhaan armoa Clement-Bayardista. Tätä ajoi taidokkaasti insinööri Garoff nousten ja jopa lisäten etäisyyttä suureen kilpailijaansa ja saavutti päivän parhaan ajan 17 min 6 2/5 sekuntia käytettyä aikaa ja 16 min 58 2/5 sekuntia arvioitua aikaa. Stoewer ohitti Adlerin ja saavutti toisen sijan ajalla 17 min 19 sek käytettyä ja arvioitua aikaa. Adlerin tulokset olivat käyttöaika 17 min 57 sekuntia ja arvioitu aika 17 min 40 3/5 sekuntia. Koska kiinnostus yleisön joukossa oli hyvin suuri päätettiin sunnuntaina järjestää ylimääräinen kilpailu. Adler, Stoewer ja Clement Bayard osallistuivat tähänkin, missä viimemainittu vaunu oli jälleen voittoisa.”

Viipuri_1910_s4
”On toivottavaa, että Viipurin esimerkki voittaa pian jäljittelijöitä pääkaupunkiseudulla, sillä täällä on useita automobiileja ja se voisi olla varmasti vieläkin mielenkiintoinen vaikka ei olisikaan yhtä menestyksekäs kuin Viipurin kilpailu.”