Keksintöjen kirja (1932)

Keksintöjen kirja -tietosanakirjasarja ilmestyi 1930-lukujen kuluessa ja sen kustantajana toimi WSOY. Kirjasarjaan kuuluu yhdeksän osaa ja niissä käsitellään kattavasti senaikainen tietämys metalli-, ja puuteollisuudesta, maataloudesta sekä liikennöinnistä. Kirjasarjan osa – tiet ja maakulkuneuvot, on 800 sivuinen ja ilmestynyt vuonna 1932. Se lienee ensimmäinen kirjasarjan ilmestyneistä osista.

Kirjan alkuperäisteos on ilmestynyt Ruotsissa. Maantiekulkuneuvojen kehitys -luvun ovat kirjoittaneet insinöörit H.Liljestrand ja E. Paul Wretlind sekä professori E. Hubendick. Kuvituksiin on lisätty jonkin verran suomalaisia valokuvia.

keksintojen_kirja

Kirjan esipuheesta. ”Tiet ja kulkuneuvot kuuluvat niihin teknillisiin laitteisiin ja välineisiin, joista koko ihmiskunnalla on mitä suurin hyöty ja joista se on täydellisesti riippuvainen. — Kun tämä tekniikan puoli erikoisesti nykyisin on kaikille valtioille, kansoille ja yksityisille tähdellinen, on tietysti kiintoisaa saada tutustua teiden ja kulkuneuvojen tekniikan kehitykseen — ja havaita, kuinka korkealle tasolle se nyt on kehittynyt.”

lappi
Kuva 1. ”Suomessa on tätä nykyä noin 50 000 km teitä. Näistä oli vuonna 1930 maan yleistä liikennettä varten 29 797 km, joista maaherrojen hoidossa oli 26 062 km, valtion välittömässä hoidossa 3388 km sekä kaupunkien ja kauppaloiden asemakaavoittamattomalla alueella 346 km.

garford
Kuva 2. ”Erityisiä moottorilumiauroja on sommiteltu viime aikoina. Vetokoneeksi sopii erinomaisesti suunnilleen 5 tonnin painoinen kuorma-auto.” Kuvassa olevasta 5-tonnin kuorma-autosta erottuu merkki Garford. 1900-luvun alussa Garford valmisti auton osia sekä kokonaisia autoja alihankintana mm.Studebaker tehtaalle. Myöhemmin Garford valmisti henkilöautoja hetken aikaa omalla nimellään, mutta keskittyi pian kokonaan hyötyajoneuvoihin. Garfordeja mainostettiin myös Suomessa parinkin maahantuojan toimesta (Stockmann & Suomen Voimavaunu), mutta myynti jäi vähäiseksi. Kuva lienee lainaa jostain Yhdysvaltalaisesta julkaisusta.

Oldsmobile
Kuva 3. ”Kauppias V.A.Lindströmin omistama 7 hv. Oldsmobile vuodelta 1906. Eräs ensimmäisiä autoja Suomessa.

Graham
Kuva 4. ”Uusinta vaunutyyliä”. 1932-1933 Grahamin ’Blue Streak’ -muotoilu oli Amos Northupin kynäilemä ja edusti aikansa ehdotonta huippua. Kilpailijoihin nähden lokasuojat olivat sulautettu enemmän osaksi koria ja maskin profiili ei ollut perinteisen pysty vaan oli kallistettu taaksepäin.

Malli_AA
Kuva 5. Nykyaikaista kuorma-autoa kirjassa edustaa Fordin malli AA.

Packard
Kuva 6. Suomen armeijan Packard kuorma-auto varustettuna puukaasulaitteella v.1925. Packard henkilöautojen ohella myös Packard kuorma-autot olivat suosittuja. Mm. Yhdysvaltojen armeija tilasi yli 10 000 kpl Packard kuorma-autoja ja Venäjän armeija 3000 kpl.

Malli_A
Kuva 7. Ford malli A:n kokoonpanoa Detroitin Dearbornissa. River Rougen tehdas oli valmistuessaan v.1928 maailman suurin. Nimensä se sai lähellä virtaavan Rouge-joen mukaan. Parhaimmillaan tehdas työllisti yli 100 000 työntekijää 1930-luvulla.

Jokamiehen auto-oppi (1931)

Jokamiehen auto-oppi on auton perusrakenteita käsittelevä oppikirja. Se on julkaistu vuonna 1931 ja on 213-sivuinen. Kirjan on kirjoittanut Harras H.Porkka ja sen on kustantanut Otavan kirjapaino. Kirjan esipuheen mukaan ”auto-opin opetusta Valtion poliisikoulussa sekä lääninharjoituskursseilla on vaikeuttanut sopivan, kyllin yleistajuisen ja suppean oppikirjan puute. Ne poliisiviranomaiset taaskin, joiden käytettävänä on autoja, ovat kaivanneet sellaista kirjasta, jossa auton hoito y.m.s. seikat olisivat yhtenäisesti esitettyinä.” Niinpä sisäasianministeriö (nyk.Suomen sisäministeriö) valtuutti kirjoittajan laatimaan oppikirjan aiheesta.

Seuraavassa muutamia otteita kirjasta.

joka1
Kuva 1. Kansi.

joka5
Kuva 2. Cord-etupyöräveto.

”Viime aikoina on alettu rakentaa autoja, joissa sekä etu- että takapyörät toimivat vetopyörinä. — Tässä kirjasessa ei kuitenkaan ole syytä ryhtyä selostelemaan näitä meillä toistaiseksi hyvin harvinaisia autoja. Liitettäköön tähän kuitenkin kuva etupyörävetoisen Cord-auton etuosasta. — Erikoisuutena huomattakoon akkumulaattorin asettaminen konekopan alle tuulettimen ja moottorin väliin.”

joka6
Kuva 3. Franklin-auton ilmajäähdytteinen moottori.

”Muutamissa harvoissa autoissa on otettu käytäntöön ilmajäähdytys. Auton etuosaan asetettu voimakas, moottorista liikkeensä saava tuuletin painaa suurella nopeudella ilmavirran kulkemaan verrattain laajaa kanavaa pitkin moottorin yläosaan, siitä edelleen pysytysuoraan silinterien sivuja pitkin ja pois silinterilohkon alaosasta. — Todennäköisesti ei tapa ole käytännöllinen, koska sitä ei ole yleisemmin otettu käytäntöön. Franklin-vaunut lienevät ainoat meillä käytännössä olevat tätä järjestelmää käyttävät autot.”

joka4
Kuva 4. Voitelutaulukko.

”Autojen ohjekirjasissa on aina n.s. voitelutaulukko, josta käy selville, mitkä kohdat on voideltava, kuinka usein ja millaisella voiteluaineella. — Tärkeätä on, että voitelutaulukon määräyksiä samoinkuin muitakin ohjekirjasissa esitettyjä voiteluohjeita tarkalleen seurataan. Laiminlyömällä voitelun tai suorittamalla sen huolimattomasti aiheutetaan monia vaurioita, joiden korjaus on sekä kallista että aikaaviepää.”

joka3
Kuva 5. Auton korityyppejä. Ylempänä 1929-1930 Chevrolet ja alhaalla Packardin Phaeton-korimalli jossa myös tuulilasi takamatkustajille.

joka2
Kuva 6. Kirjan päättää taulukko, jossa on eri automerkkien lausuntotapoja. Tuohon aikaan ulkomaalaiset nimet olivat ilmeisesti kovin vaikeita suomalaisille lausua sillä lausuntaohjeita esiintyi yleisesti aikakauslehdissä ja automainoksissa.

———————–

Kirjan sisällysluettelo:

1. Johdanto
2. Moottori
3. Jäähdytysjärjestelmät
4. Polttoainejärjestelmät
5. Auton sähkölaitteet
6. Äänenvaimennin
7. Voimansiirtolaitteet
8. Etuakseli ja ohjauslaitteet
9. Jarrut
10.Pyörät ja renkaat
11.Runko, jouset ja iskunvaimentimet
12.Rungon, voimansiirtolaitteiden y.m. voitelu
13.Ajo-ohjeita
14.Auton hoito
15.Auton säilöönpano ja käytäntöönotto sen jälkeen
16.Tavallisimmat autoissa esiintyvät häiriöt
17.Autojen korimallit
18.Autovaja
19.Tavallisimpien autojen valmistusmaa sekä nimien ääntäminen
20.Amerikkalaiset ja englantilaiset mitat muutettuina metrisiksi