Jokamiehen auto-oppi on auton perusrakenteita käsittelevä oppikirja. Se on julkaistu vuonna 1931 ja on 213-sivuinen. Kirjan on kirjoittanut Harras H.Porkka ja sen on kustantanut Otavan kirjapaino. Kirjan esipuheen mukaan ”auto-opin opetusta Valtion poliisikoulussa sekä lääninharjoituskursseilla on vaikeuttanut sopivan, kyllin yleistajuisen ja suppean oppikirjan puute. Ne poliisiviranomaiset taaskin, joiden käytettävänä on autoja, ovat kaivanneet sellaista kirjasta, jossa auton hoito y.m.s. seikat olisivat yhtenäisesti esitettyinä.” Niinpä sisäasianministeriö (nyk.Suomen sisäministeriö) valtuutti kirjoittajan laatimaan oppikirjan aiheesta.
Seuraavassa muutamia otteita kirjasta.
Kuva 1. Kansi.
Kuva 2. Cord-etupyöräveto.
”Viime aikoina on alettu rakentaa autoja, joissa sekä etu- että takapyörät toimivat vetopyörinä. — Tässä kirjasessa ei kuitenkaan ole syytä ryhtyä selostelemaan näitä meillä toistaiseksi hyvin harvinaisia autoja. Liitettäköön tähän kuitenkin kuva etupyörävetoisen Cord-auton etuosasta. — Erikoisuutena huomattakoon akkumulaattorin asettaminen konekopan alle tuulettimen ja moottorin väliin.”
Kuva 3. Franklin-auton ilmajäähdytteinen moottori.
”Muutamissa harvoissa autoissa on otettu käytäntöön ilmajäähdytys. Auton etuosaan asetettu voimakas, moottorista liikkeensä saava tuuletin painaa suurella nopeudella ilmavirran kulkemaan verrattain laajaa kanavaa pitkin moottorin yläosaan, siitä edelleen pysytysuoraan silinterien sivuja pitkin ja pois silinterilohkon alaosasta. — Todennäköisesti ei tapa ole käytännöllinen, koska sitä ei ole yleisemmin otettu käytäntöön. Franklin-vaunut lienevät ainoat meillä käytännössä olevat tätä järjestelmää käyttävät autot.”
Kuva 4. Voitelutaulukko.
”Autojen ohjekirjasissa on aina n.s. voitelutaulukko, josta käy selville, mitkä kohdat on voideltava, kuinka usein ja millaisella voiteluaineella. — Tärkeätä on, että voitelutaulukon määräyksiä samoinkuin muitakin ohjekirjasissa esitettyjä voiteluohjeita tarkalleen seurataan. Laiminlyömällä voitelun tai suorittamalla sen huolimattomasti aiheutetaan monia vaurioita, joiden korjaus on sekä kallista että aikaaviepää.”
Kuva 5. Auton korityyppejä. Ylempänä 1929-1930 Chevrolet ja alhaalla Packardin Phaeton-korimalli jossa myös tuulilasi takamatkustajille.
Kuva 6. Kirjan päättää taulukko, jossa on eri automerkkien lausuntotapoja. Tuohon aikaan ulkomaalaiset nimet olivat ilmeisesti kovin vaikeita suomalaisille lausua sillä lausuntaohjeita esiintyi yleisesti aikakauslehdissä ja automainoksissa.
———————–
Kirjan sisällysluettelo:
1. Johdanto
2. Moottori
3. Jäähdytysjärjestelmät
4. Polttoainejärjestelmät
5. Auton sähkölaitteet
6. Äänenvaimennin
7. Voimansiirtolaitteet
8. Etuakseli ja ohjauslaitteet
9. Jarrut
10.Pyörät ja renkaat
11.Runko, jouset ja iskunvaimentimet
12.Rungon, voimansiirtolaitteiden y.m. voitelu
13.Ajo-ohjeita
14.Auton hoito
15.Auton säilöönpano ja käytäntöönotto sen jälkeen
16.Tavallisimmat autoissa esiintyvät häiriöt
17.Autojen korimallit
18.Autovaja
19.Tavallisimpien autojen valmistusmaa sekä nimien ääntäminen
20.Amerikkalaiset ja englantilaiset mitat muutettuina metrisiksi
