Keksintöjen kirja (1932)

Keksintöjen kirja -tietosanakirjasarja ilmestyi 1930-lukujen kuluessa ja sen kustantajana toimi WSOY. Kirjasarjaan kuuluu yhdeksän osaa ja niissä käsitellään kattavasti senaikainen tietämys metalli-, ja puuteollisuudesta, maataloudesta sekä liikennöinnistä. Kirjasarjan osa – tiet ja maakulkuneuvot, on 800 sivuinen ja ilmestynyt vuonna 1932. Se lienee ensimmäinen kirjasarjan ilmestyneistä osista.

Kirjan alkuperäisteos on ilmestynyt Ruotsissa. Maantiekulkuneuvojen kehitys -luvun ovat kirjoittaneet insinöörit H.Liljestrand ja E. Paul Wretlind sekä professori E. Hubendick. Kuvituksiin on lisätty jonkin verran suomalaisia valokuvia.

keksintojen_kirja

Kirjan esipuheesta. ”Tiet ja kulkuneuvot kuuluvat niihin teknillisiin laitteisiin ja välineisiin, joista koko ihmiskunnalla on mitä suurin hyöty ja joista se on täydellisesti riippuvainen. — Kun tämä tekniikan puoli erikoisesti nykyisin on kaikille valtioille, kansoille ja yksityisille tähdellinen, on tietysti kiintoisaa saada tutustua teiden ja kulkuneuvojen tekniikan kehitykseen — ja havaita, kuinka korkealle tasolle se nyt on kehittynyt.”

lappi
Kuva 1. ”Suomessa on tätä nykyä noin 50 000 km teitä. Näistä oli vuonna 1930 maan yleistä liikennettä varten 29 797 km, joista maaherrojen hoidossa oli 26 062 km, valtion välittömässä hoidossa 3388 km sekä kaupunkien ja kauppaloiden asemakaavoittamattomalla alueella 346 km.

garford
Kuva 2. ”Erityisiä moottorilumiauroja on sommiteltu viime aikoina. Vetokoneeksi sopii erinomaisesti suunnilleen 5 tonnin painoinen kuorma-auto.” Kuvassa olevasta 5-tonnin kuorma-autosta erottuu merkki Garford. 1900-luvun alussa Garford valmisti auton osia sekä kokonaisia autoja alihankintana mm.Studebaker tehtaalle. Myöhemmin Garford valmisti henkilöautoja hetken aikaa omalla nimellään, mutta keskittyi pian kokonaan hyötyajoneuvoihin. Garfordeja mainostettiin myös Suomessa parinkin maahantuojan toimesta (Stockmann & Suomen Voimavaunu), mutta myynti jäi vähäiseksi. Kuva lienee lainaa jostain Yhdysvaltalaisesta julkaisusta.

Oldsmobile
Kuva 3. ”Kauppias V.A.Lindströmin omistama 7 hv. Oldsmobile vuodelta 1906. Eräs ensimmäisiä autoja Suomessa.

Graham
Kuva 4. ”Uusinta vaunutyyliä”. 1932-1933 Grahamin ’Blue Streak’ -muotoilu oli Amos Northupin kynäilemä ja edusti aikansa ehdotonta huippua. Kilpailijoihin nähden lokasuojat olivat sulautettu enemmän osaksi koria ja maskin profiili ei ollut perinteisen pysty vaan oli kallistettu taaksepäin.

Malli_AA
Kuva 5. Nykyaikaista kuorma-autoa kirjassa edustaa Fordin malli AA.

Packard
Kuva 6. Suomen armeijan Packard kuorma-auto varustettuna puukaasulaitteella v.1925. Packard henkilöautojen ohella myös Packard kuorma-autot olivat suosittuja. Mm. Yhdysvaltojen armeija tilasi yli 10 000 kpl Packard kuorma-autoja ja Venäjän armeija 3000 kpl.

Malli_A
Kuva 7. Ford malli A:n kokoonpanoa Detroitin Dearbornissa. River Rougen tehdas oli valmistuessaan v.1928 maailman suurin. Nimensä se sai lähellä virtaavan Rouge-joen mukaan. Parhaimmillaan tehdas työllisti yli 100 000 työntekijää 1930-luvulla.

Sergei Nikolajeff Jr. – mainoksia vuodelta 1907

Sergei Nikolajeff J:r - 1907
Kuva 1. Vuodelle 1907 Nikolajeff lisäsi edelleen merkkivalikoimaansa. Ranskalainen Delaunay-Belleville oli aikansa ylellisimpiä autonvalmistajia. Venäjän tsaari Nikolai II mieltyi merkkiin ja vuodesta 1906 lähtien tilasi useita autoja keisariliseen autotalliinsa. – Bayard-Clément on paremmin tunnettu Clément-Bayard-muodossa. Ennen ensimmäistä maailmansotaa se oli yksi suosituimpia ranskalaisia autoja. Vuonna 1907 yritys työllisti 4000 henkilöä. Samana vuonna esiteltiin ensimmäinen malli, jossa jäähdytin oli Renaultin tapaan heti kojelaudan takana. Perinteisemmin muotoillut mallit säilyivät kuitenkin rinnalla. Vuonna 1922 André Citroën osti yrityksen.

Digi – Hufvudstadsbladet 09.05.1907

Rapid-linja-auto
Kuva 2. Kuvassa amerikkalainen Rapid, jota valmisti Rapid Motor Vehicle Company, Pontiacissa Michiganissa. Vuonna 1906 esiteltiin 12-paikkainen omnibussi, jonka mainostettiin soveltuvan mm. hotellikuljetuksiin ja kiertoajeluihin. Rapid keskittyi tuotannossaan vain hyötyajoneuvoihin. General Motors osti Rapidin v.1909 ja se liitettiin GMC-divisioonaan.

Digi – Nya Pressen 22.03.1907

Hufvud_5_5_1907_niko
Kuva 3. Nainen tasapainoilee renkaan päällä kannatellen joko Brasier tai Clément-autoa.

Digi – Hufvudstadsbladet 05.05.1907

F.I.A.T.
Kuva 4. ”Vuoden 1907 mallit saapuneet. Tämän vuoden luettelo ilmestynyt.” Kuvassa oleva Fiat on ainakin pari vuosikertaa vanhempi.

Digi – Helsingin Sanomat 09.04.1907

 

Hufvud_13_2_1907_niko
Kuva 5. ”Oldsmobile, Ford, Fiat ja Stoewer-autoja toimitetaan varastosta.” Kaksi ylintä autoa todennäköisesti Stoewereita. Alimpana Fordin malli N. Se esiteltiin v.1906 korvaamaan mallit A ja C. Se oli verrattain edullinen malli ja sitä myytiinkin noin 7000 kappaletta.

Digi – Hufvudstadsbladet 13.02.1907

Oldsmobile
Kuva 6. ”Oldsmobile valmisteen voittamaton menestys kaikkialla on houkutellut koko joukon toiminimiä jäljentämään tämän tuotteen rakannetta ja — koettamaan johtaa harhaan yleisöä antamalla teoksilleen samallaisia nimiä kuten Venkelmobile, Ultramobile, Polymobile y.m.”

Mainoksessa viitatut merkit olivat tuttuja, koska niitä markkinoi Otto Brandt Oy. Saksalainen Polyphon Leipzigista alkoi valmistamaan lisenssillä Oldsmobilen Curved Dash-mallia vuodesta 1904 lähtien. Mallia kutsuttiin nimellä ’Polymobil’ tai ’Gazelle’. Myös useat muut autonvalmistajat valmistivat Oldsmobilea lisenssillä Euroopassa. Näitä olivat Ultramobile Saksassa, Excelsior Sveitsissä ja Adams-Hewitt Englannissa. Ultramobilea vuorostaan valmisti lisenssillä Leutner Latviassa. Vuonna 1903 Ultramobile aloitti Oldsmobilen edustuksen Saksassa. Seuraavana vuonna Ultramobile esitteli oman Oldsmobile-kopionsa ja mainosti sitä saksalaiseksi tuotteeksi. Otto Brandt aloitti v.1905 maahantuomaan merkkejä Ultramobile ja Wenkelmobile. Wenkelmobilen Oldsmobile-tuotannosta ei löytynyt tietoa. Merkki on ehkä tässä yhteydessä liitetty virheellisesti mukaan.

Digi – Helsingin Sanomat 27.04.1907

Sergei Nikolajeff Jr. – mainoksia vuosilta 1905-1907

Sergei Nikolajeff junior oli ensimmäinen henkilö Suomessa, joka myi autoja merkittäviä määriä. Suurin osa ennen ensimmäistä maailmansotaa myydyistä autoista kulkeutui hänen kauttaan. Seuraavassa muutama mainos Nikolajeffin alkuajoilta.

Hufvud_12_11_1905_olds_niko
Kuva 1. Richard-Brasier-merkkisillä autoilla voitettiin Gordon Bennett ajot vuosina 1904 ja 1905. Molemmilla kerroilla ajajana Léon Théry. Gordon-Bennett kestävyyskilpailuja ajettiin eri puolilla Eurooppaa vuosina 1900-1905. — Oldsmobile-autoja kerrotaan myydyn noin 40,000 autoa viimeisen neljän vuoden aikana. — Stoewer kuorma-autoja mainostettiin, mutta ei ole tiedossa myytiinkö niitä yhtään kappaletta. Myöhemmin Nikolajeff markkinoi ja sai myös kaupaksi Stoewerin henkilöautoja.

Digi – Hufvudstadsbladet 12.11.1905

Hufvud_2_12_1905_niko
Kuva 2. ’Light Star’ nimellä viitataan englantilaiseen Star-autoon. Star autoja valmistettiin vuosina 1898-1932. Mallista ’Light Star’ ei löydy tietoa mistään lähteestä. Tuohon aikaan Starin myydyin malli oli ’Little Star’, joka jäljitteli Panhard-autoa sekä muotoilullisesti että teknisesti.

Digi – Hufvudstadsbladet 02.12.1905

Hufvud_8_5_1906_northern_niko
Kuva 3. Kuvassa 1-sylinterinen Northern Runabout. Northern-autoja valmistavan Northern Manufacturing Companyn perustivat yhdessä Charles King ja Jonathan Maxwell vuonna 1902. Kumpikin miehistä oli aikaisemmin työskennellyt Oldsmobilella. Ei siksi ihme, että Northern-auto muistutti ulkonäöltään paljon aikakautensa Oldsmobilea. Kumpikin miehistä perustaisi myöhemmin omaa nimeä kantavan automerkin. Näistä Maxwell osoittautui paljon suositummaksi ja siitä tuli myöhemmin osa Chrysler-konsernia.

Digi – Hufvudstadsbladet 08.05.1906

Hufvud_28_2_1906_niko
Kuva 4. Vuonna 1906 Ford-merkkinen auto lisättiin Nikolajeffin edustukseen. Kaksi vuotta myöhemmin Ford esittelisi mallin T.

Digi – Hufvudstadsbladet 28.02.1906

Hufvud_30_4_1907_fiat_niko
Kuva 5. Targa-Florio oli vuosittainen kestävyyskilpailu, joka ajettiin Sisilian vuoristossa. Vuoden 1907 Targa-Florion-maantiekilpailun voittoon ajoi Felice Nazzarro Fiat 28/40 HP-autolla.

Digi – Hufvudstadsbladet 30.04.1907