Jokamiehen auto-oppi (1931)

Jokamiehen auto-oppi on auton perusrakenteita käsittelevä oppikirja. Se on julkaistu vuonna 1931 ja on 213-sivuinen. Kirjan on kirjoittanut Harras H.Porkka ja sen on kustantanut Otavan kirjapaino. Kirjan esipuheen mukaan ”auto-opin opetusta Valtion poliisikoulussa sekä lääninharjoituskursseilla on vaikeuttanut sopivan, kyllin yleistajuisen ja suppean oppikirjan puute. Ne poliisiviranomaiset taaskin, joiden käytettävänä on autoja, ovat kaivanneet sellaista kirjasta, jossa auton hoito y.m.s. seikat olisivat yhtenäisesti esitettyinä.” Niinpä sisäasianministeriö (nyk.Suomen sisäministeriö) valtuutti kirjoittajan laatimaan oppikirjan aiheesta.

Seuraavassa muutamia otteita kirjasta.

joka1
Kuva 1. Kansi.

joka5
Kuva 2. Cord-etupyöräveto.

”Viime aikoina on alettu rakentaa autoja, joissa sekä etu- että takapyörät toimivat vetopyörinä. — Tässä kirjasessa ei kuitenkaan ole syytä ryhtyä selostelemaan näitä meillä toistaiseksi hyvin harvinaisia autoja. Liitettäköön tähän kuitenkin kuva etupyörävetoisen Cord-auton etuosasta. — Erikoisuutena huomattakoon akkumulaattorin asettaminen konekopan alle tuulettimen ja moottorin väliin.”

joka6
Kuva 3. Franklin-auton ilmajäähdytteinen moottori.

”Muutamissa harvoissa autoissa on otettu käytäntöön ilmajäähdytys. Auton etuosaan asetettu voimakas, moottorista liikkeensä saava tuuletin painaa suurella nopeudella ilmavirran kulkemaan verrattain laajaa kanavaa pitkin moottorin yläosaan, siitä edelleen pysytysuoraan silinterien sivuja pitkin ja pois silinterilohkon alaosasta. — Todennäköisesti ei tapa ole käytännöllinen, koska sitä ei ole yleisemmin otettu käytäntöön. Franklin-vaunut lienevät ainoat meillä käytännössä olevat tätä järjestelmää käyttävät autot.”

joka4
Kuva 4. Voitelutaulukko.

”Autojen ohjekirjasissa on aina n.s. voitelutaulukko, josta käy selville, mitkä kohdat on voideltava, kuinka usein ja millaisella voiteluaineella. — Tärkeätä on, että voitelutaulukon määräyksiä samoinkuin muitakin ohjekirjasissa esitettyjä voiteluohjeita tarkalleen seurataan. Laiminlyömällä voitelun tai suorittamalla sen huolimattomasti aiheutetaan monia vaurioita, joiden korjaus on sekä kallista että aikaaviepää.”

joka3
Kuva 5. Auton korityyppejä. Ylempänä 1929-1930 Chevrolet ja alhaalla Packardin Phaeton-korimalli jossa myös tuulilasi takamatkustajille.

joka2
Kuva 6. Kirjan päättää taulukko, jossa on eri automerkkien lausuntotapoja. Tuohon aikaan ulkomaalaiset nimet olivat ilmeisesti kovin vaikeita suomalaisille lausua sillä lausuntaohjeita esiintyi yleisesti aikakauslehdissä ja automainoksissa.

———————–

Kirjan sisällysluettelo:

1. Johdanto
2. Moottori
3. Jäähdytysjärjestelmät
4. Polttoainejärjestelmät
5. Auton sähkölaitteet
6. Äänenvaimennin
7. Voimansiirtolaitteet
8. Etuakseli ja ohjauslaitteet
9. Jarrut
10.Pyörät ja renkaat
11.Runko, jouset ja iskunvaimentimet
12.Rungon, voimansiirtolaitteiden y.m. voitelu
13.Ajo-ohjeita
14.Auton hoito
15.Auton säilöönpano ja käytäntöönotto sen jälkeen
16.Tavallisimmat autoissa esiintyvät häiriöt
17.Autojen korimallit
18.Autovaja
19.Tavallisimpien autojen valmistusmaa sekä nimien ääntäminen
20.Amerikkalaiset ja englantilaiset mitat muutettuina metrisiksi

Poikien Autokirja 1940

Poikien Autokirja 1940 – on nimensä mukaisesti nuorille suunnattu autokirja. Otavan julkaisema pehmeäkantinen kirja ilmestyi kerran vuodessa vuosina 1938-1945. Kirjaan on koottu lähes kolmekymmentä eri kirjoittajan laatimaa autoaiheista artikkelia. Aiheet liittyvät muun muassa kilpa-autoiluun, auton tekniikkaan, uutuusmallien esittelyyn sekä liikennesääntöihin.

etukansi3
Kuva 1. Kansikuva.

takakansi2
Kuva 2. Takakansi. Jälkimmäinen kahdesta liikennemerkkejä käsittelevästä sivusta.

poikien1
Kuva 3. Poliisin 1937 Ford -”radioauto”. Poliisien radioautotoiminnasta kertovan artikkelin kirjoitti Jorma Kivivuori. Kirjoituksessa seurataan liikkuvan poliisin päivän aikana sattuneita tehtäviä.

Lainaus: ”Hyrylässä oli eräs Packard-merkkinen henkilöauto ajanut toisen päälle ja sitten lähtenyt pakoon; rekisterinumeroa ei tiedetty. 10 minuuttia myöhemmin tapaamme Käpylässä erään samanmerkkisen auton, joka on kovaa vauhtia tulossa kaupunkiin. Vaikkei meillä olekaan varmuutta, onko tämä juuri etsimämme auto, pysäytämme sen kuitenkin ja konstaapelin kysyessä kuljettajalta: Miksi pakenitte?, häkeltyy tämä niin, että myöntää heti päälleajon tapahtuneen.”

poikien2
Kuva 4. Ympäripyörähtänyt Cord. Kuva on ilmeisesti Suomesta. Tietääkö kukaan tapauksesta enemmän? Kyseistä mallia tuskin on Suomessa ollut yhtä enempää.

Lainaus: ”Vuonna 1938 tapahtui Suomessa 7179 liikenneonnettomuutta. Näistä viidesosa, 1530 onnettomuutta, tapahtui Helsingissä. Jokaista 100 moottoriajoneuvoa kohti sattui n.13 onnettomuutta! Joka toinen linja-auto ja joka neljäs kuorma-auto oli mukana jossakin onnettomuudessa. Surmansa sai kaikkiaan 268 henkilöä.”

poikien3
Kuva 5. New Yorkin autonäyttelyn uutuuksia vuonna 1939. Autot myötäpäivään lueteltuna; Studebaker, Plymouth, Hudson, Chrysler, Dodge, Willys ja Packard.

poikien4
Kuva 6. Kuva Dearnbornin kokoonpanolinjalta.