Messuluettelo Suomen IV autonäyttely 1936

Suomen neljäs autonäyttely pidettiin 25.2 – 1.3.1936 Messuhallissa, eli nykyisessä Töölön kisahallissa. Näyttelyn järjestivät yhdessä Suomen Automobiilikauppiaitten Yhdistys ry. (SAY) ja Suomen Autokorjaamoiden Liitto ry. Autokorjaamoiden Liitto mainosti näyttelyä Suomen toisena autoalan tuotteiden näyttelynä. Autoalan tuotenäyttely oli sijoitettu pääasiallisesti hallin toiseen kerrokseen, joka kiersi alatason näyttelytilan ympäri. Molemmat näyttelyt olivat päivittäin auki klo 10-20. Kaikki automaahantuojat eivät kuuluneet Automobiilikauppiaitten Yhdistykseen, mutta seuraavat maahantuojat olivat osastoineen läsnä:

    • Autola Oy (osasto 2)
    • Korpivaara & Halla (osasto 8)
    • Metro-Auto (osasto 4)
    • Nikolajeff (osasto 6)
    • Stockmann (osasto 3)
    • Suomen Voimavaunu (osasto 1)
    • Uusi Autokeskus (osasto 5).

 

Päänäyttelyssä ensimmäisessä kerroksessa osastoja oli kahdeksan. Yllämainittujen lisäksi oli osasto 7, johon oli koottu eri koritehtaitten yhteinen linja-autonäyttely. Tässä artikkelissa ei ole kuvia näyttelystä, vaan tarkastelen aihetta messujen yhteydessä julkaistun messuluettelon avulla. Luettelosta löytyykin paljon arvokasta tietoa messukävijälle.

Kuva 1. Autonäyttelyn kävijöitä varten painettiin erityinen messuluettelo. Kannen värit ja taustalla häämöttävä Messuhalli sekä edessä olevat virtaviivaiset autot edustavat 1930-luvun funktionalistista tyyliä parhaimmillaan. WSOY:n kirjapainossa painettu luettelo on varsin tuhti. Se sisältää 128 sivua tietoa osastoista ja osastojen edustuksista. Lisäksi messuluettelon yhteyteen on painettu Suomen Moottorilehden numero 2/1936, jossa on 36 sivua.

Kuva 2. Luettelon takakannessa viitataan salaperäisesti esittelylehtiseen, joka sisältää jotakin, mikä vierailijan kannattaa lukea.

Kuva 3. Kuin ihmeen kaupalla irtonainen esittelylehtinen löytyy talletettuna luettelon välistä. Kyseessä oli siis kirjatarjous heille, jotka päättivät pistäytyä osastolla 15 ja tilata Suomen Moottorilehden vuosikerran.

Kuva 4. Lehtisen kääntöpuoli.

Kuva 5. Luettelossa on runsaasti kuvia automalleista, mukaanlukien malleista ja merkeistä, jotka eivät olleet näyttelyssä mukana. Virtaviivainen De Soto Airflow ei ollut itse messuilla, mutta sen tekniset tiedot löytyvät messuluettelosta. Airflow oli loppujen lopuksi muotoilultaan liian erilainen, jotta se olisi ollut ostavan yleisön mieleen. Kuvan autossa näyttäisi olevan erikoisuutena kullanvärinen maalipinta. Tulikohan Suomeen yhtään De Soto Airflow -autoa? Chrysler merkillä niitä kyllä tuotiin maahan useita. Ainoa De Soto näyttelyssä oli Uuden Autokeskuksen osastolla ollut De Soto Airstream Custom Touring.

Kuva 6. Vuodelle 1936 esitelty Reo Flying Cloud A-6 oli konservatiivisesti muotoiltu keskiluokan auto. Helsingin näyttelyssä esillä ollut auto jäi suuren yleisön tietämättä historialliseksi esiintymiseksi. Syyskuussa 1936 Reon henkilöautotuotanto lakkautettiin ja yritys keskittyi paremmin kannattaviin kuorma-autoihin. Viimeisenä vuonna valmistui vain 3206kpl henkilöautoja. Kerrottakoon vielä, että Messuhallissa esillä olleet kaksi Graham 110 -autoa jakoivat saman korin Reo Flying Cloudin kanssa.  Graham maksoi Reolle korvauksen jokaisesta korista.

Kuva 7. Studebakerin malli ’Ace’ 2TB-257. Tämän virtaviivaisen linja-auton koritaiteilija on tuntematon. Se eroaa muotoilultaan merkittävästi tuon aikakauden tyypillisestä Studebaker linja-automallistosta.

Kuva 8. Ensimmäisen kerroksen pohjapiirros. Kaiken kaikkiaan viikon aikana näyttelyssä kävi 18000 henkeä.

Lopuksi kokosin listan kaikista autoista, jotka olivat näyttelyssä esillä:

Suomen Voimavaunu Oy

  • Nash LaFayette, 4-ovinen
  • Nash 400
  • Nash Ambassador Eight
  • Morris Eight, 2-ovinen
  • Morris Eight, 4-ovinen
  • Morris Twelve, 4-ovinen
  • Morris Eighteen, 4-ovinen
  • Diamond T 312 linja-autoalusta

 
Autola Oy

  • Graham 80 Touring Sedan
  • Graham 110 Touring Sedan
  • Graham 110 kompressorilla
  • Hillman Minx
  • Packard 120 Sedan
  • Packard 120 Touring Sedan
  • Federal 15-136 kuorma-autoalusta
  • Federal B-20-195 linja-autoalusta
  • Federal 25-156 kuorma-autoalusta

 
Stockmann Oy

  • Hudson Eight Custom Sedan
  • Hudson Six Custom Sedan
  • Hudson Terraplane Custom Sedan 62
  • Hudson Terraplane Custom Convertible Sedan 62
  • Hudson Terraplane De Luxe Sedan
  • Hudson Terraplane De Luxe Sedan (toinen samanlainen)
  • Willys 77 Sedan

 
Metro-Auto Oy

  • Lincoln Zephyr Sedan
  • Ford De Luxe Junior, 2-ovinen
  • Ford De Luxe Junior Phaeton
  • Ford V8 Cabriolet
  • Ford V8 Coupe
  • Ford V8 Touring Tudor
  • Ford V8 Touring Fordor
  • Ford V8 Fordor
  • Ford Popular Junior
  • Ford Junior pakettiauto
  • Ford 131 ½ alusta

 
Uusi Autokeskus Oy

  • Dodge Touring Sedan
  • Dodge De Luxe Sedan
  • Dodge Cabriolet
  • Dodge Touring Sedan De Luxe, 7-hengen
  • De Soto Custom Touring Sedan
  • Renault Primaquatre Cabriolet
  • Renault Nervasport Cabriolet
  • Dodge LF36 alusta

 
Nikolajeff Oy

  • Buick Majestic Sedan
  • Buick Imperial Limousine, 7-hengen
  • Buick Special Sedan
  • Cadillac V8, 7-hengen
  • Chevrolet De Luxe, alusta
  • Chevrolet Imperial Cabriolet
  • Chevrolet De Luxe Touring Sedan
  • Chevrolet Coach
  • Pontiac Eight Sedan
  • Reo Flying Cloud
  • Mercedes-Benz 130 Cabriolet
  • Mercedes-Benz 290 Cabriolet
  • Chevrolet 183 B56 linja-autoalusta
  • Reo 190 2L linja-autoalusta

 
Korpivaara & Halla Oy

  • Adler Junior Cabriolet
  • Adler Trumpf Sedan
  • Citroen Sedan
  • Studebaker Dictator Sedan
  • Studebaker President Sedan
  • Studebaker T-257 alusta
  • Büssing 305-5 diesel linja-autoalusta

 
Kaipio Oy

  • Diamond T312, 28-hengen linja-auto

 
Autokorirakenne Oy

  • Reo 2L4, 24-hengen linja-auto
  • Willys 175, 9-hengen yhdistetty linja- ja kuorma-auto

 
Turun Autokoritehdas Oy

  • Büssing 306ON, 28-hengen linja-auto

 
Autokoriteollisuus Oy

  • Ford, 24-hengen linja-auto

 
Helsingin Autokoritehdas Oy

  • Studebaker T-257, yhdistetty kuorma- ja linja-auto
  • Mercedes-Benz LO3100, 28-hengen linja-auto

 

Kuvia elokuvasta ’Vaimoke’ (1936)

Hiljattain osui silmiini Hilja Valtosen samannimiseen kirjaan perustuva elokuva nimeltään ’Vaimoke’. Valmistuessaan se esitettiin teattereissa keväällä 1936. Pääosaparina elokuvassa ovat Tauno Palo ja Ansa Ikonen sekä sen ohjasi Valentin Vaala. Seuraavassa tarjoan muutamia mielestäni mielenkiintoisia ruutukaappauksia kommenttien kera.

Agronomi Esko Latva, jota esittää Tauno Palo, on varakas poikamies. Varallisuus käy erityisesti ilmi siitä mikä kulkuneuvo hänellä on alla. Auton koko nimi on Chrysler Imperial Roadster L-80 Locke ja se on joko vuosimallia 1929 tai 1930. Auton malli ja korimalli ovat hyvin erikoisia. Ensiksi hieman taustaa. Vuonna 1926 Walter P.Chrysler julkisti Imperial mallin Chrysler-malliston huippumalliksi kilpailemaan Cadillacin ja Lincolnin kanssa. Vuoden 1928 kasvojen päivityksessä mallin lisämerkinnäksi tuli kirjain L. Numero 80 tarkoitti, että autolla voitiin huoletta ylläpitää 80 mailia tunnissa matkanopeuksia (129km/h). Vuonna 1929 Chryslerin Imperialia tarjottiin kahdeksalla eri korimallilla ja lisäksi erikoiskoreja sai tilauksesta sellaisilta kuuluisilta pajoilta kuin Locke, LeBaron ja Dietrich. Elokuvan auton korin valmisti Locke. Siitä tuonnempana.

Kuvan autossa vaikuttaisi olevan keulassa Koe-rekisterikilpi – sen huomaa kilven kiinnitystavasta ja kilven pituudesta. Aivan kuin siitä erottuisi numerot 45 ja vasemmasta alareunasta teksti ’Koe’.

Lähikuvasta erottuu hyvin auton detaljirikas jäähdyttimen muotoilu. Tällainen Roadster-korinen auto on maksanut yli neljä kertaa enemmän kuin Ford A Roadster. 1929-1930 Imperialeja valmistui yhteensä noin 2900kpl – tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Ulkoisesti 1929 ja 1930 mallit ovat samankaltaisia, koska käytännössä 1929 mallin tuotantoa jatkettiin vuoden 1930 puolelle. Vuoden 1930 tuotantovuosi oli lyhyt, koska täysin uusi Imperial tultaisiin esittelemään seuraavana vuonna.

Takaviistokuva paljastaa auton vauhdikkat linjat. Auton korityyppi on Roadster ja sen on valmistanut Locke Body Company New Yorkin osavaltiosta. Locke valmisti kahta eri Roadster korityyppiä, joista perinteisempi pohjautui vuoden 1928 vuosikertaan. Elokuvan auton Roadster kori on kuitenkin urheilullisempaa tyyppiä, jossa kylkipokkaus alkaa edestä ja viettää virtaviivaisesti alas auton takaosaan. Tätä korityyppiä valmistui joiden tietolähteiden mukaan 401kpl. Luvussa voi olla mukana molemmat Roadster-korit, joten tuotantomäärä saattaa olla jopa pienempi. Moottorina Imperialeissa oli 5,1-litrainen 6-sylinterinen ’Red Head’ -sivuventtiilimoottori, teholtaan joko 100 tai 112hv. Roadster malliin oli varattu näistä se tehokkaampi.

Kuvasta sitä ei erota, mutta takana oikeassa kyljessä pitäisi olla pieni kulkuovi anopinistuimille. Yhdessä kohtaa elokuvaa auton rekisterikilpi on vaihtunut ja siitä erottuvat ensimmäiset merkit jotka ovat K-14. On mahdollista, että yksi numero tulee vielä perään.

Häät pidettiin Espoon tuomiokirkossa.

Tuomiokirkolta tuore hääpari suuntaa häämatkalle autolla Puumalan ja Varkauden kautta Kuopioon. Kuopioon saavuttua yövytään Hotelli Atlaksessa. Kuopion Hotelli Atlas valmistui vuonna 1930 ja oli valmistuessaan suuri nähtävyys. Torin laidalla sijaitseva Atlas tunnetaan nykyään nimellä Cumulus City Keskusta. Auton konepeiton yläreunassa oleva syvennys on samantyylinen kuin aikakauden Vauxhalleissa.


Puijon vanha näköalatorni joka purettiin v.1963. Puijon torni oli historiansa aikana suosittu kuvauskohde automatkailijoille ja heidän autoilleen.

Kohtaus elokuvasta, jossa ajetaan kilpaa junaa vastaan. Takaa-ajokohtaus on kuvattu Hansatiellä Espoon keskustasta Kauklahtea kohti mentäessä. Paikka on pari kilometriä elokuvassa nähdyltä Espoon tuomiokirkolta, joten kuvausryhmä on liikkunut enemmänkin Espoon suunnalla.

Sama kohta nykyisin Google Mapsista katsottuna. Juuri näillä kohdin Hansatien nimi vaihtuu Isoksi maantieksi. Oikealla puut peittävät junaradan joka muuten näkyisi hyvin.

Elokuvan lopussa ajetaan Viipurin rautatieasemalle. Kuvasta erottuvat hyvin pylväiden päissä olevat kaksi karhupatsasta. Vuonna 1913 valmistuneen rautatieaseman suunnittelivat Eliel Saarinen ja Herman Gesellius.

IMDb linkki elokuvaan Vaimoke:

http://www.imdb.com/title/tt0028454/?ref_=fn_al_tt_1

Suomen henkilöautot merkeittäin 1936

kuva_suomi_kansi
Kuva kirjasta Kuva-Suomi (Aho-Soldan, Otava 1946)

Maaseudun Autonomistajain Liitto (MAL) julkaisi saman nimistä autolehteä sekä kerran vuodessa liiton vuosikirjan. Ensimmäinen vuosikirja ilmestyi vuonna 1927. Vuoden 1937 vuosikirjassa on monenlaista käytännön autoasiaa auton omistajille. Sen lisäksi se sisältää paljon tilastotietoa. Muun muassa taulukon vuoden 1936 henkilöautokannasta Suomessa.

Kaiken kaikkiaan henkilöautoja oli rekisterissä tuona vuonna täsmälleen 20410 kpl. Tilastoja tutkimalla huomaa, että ajoneuvokanta oli edelleen hyvin amerikkalaisvoittoista. Hieman yli 90% henkilöautokannasta oli Yhdysvalloissa valmistettua. Yleisin eurooppalainen automerkki oli Fiat yhdeksännellä sijalla, ollen noin 3% autokannasta. ’Kuolleista’ merkeistä Nash oli yleisin sijalla 6, noin 4% osuudella autokannasta.

Henkilöautot (kpl)Vuosi: 1936
Yhteensä20410
Ford4755
Chevrolet4535
Chrysler1203
Buick1007
Nash854
Studebaker681
Dodge647
Fiat574
Essex477
Pontiac400
Oldsmobile394
Willys-Knight359
Oakland341
Reo324
Paige302
Erskine279
Hupmobile261
Whippet239
Citroen235
Hudson208
Rugby177
Opel174
Packard174
Plymouth167
Chandler149
Overland147
Durant117
Auburn92
Terraplane70
Moon65
Peerless59
Stutz58
Velie53
Cleveland49
Renault47
Wolverine47
Volvo45
DKW41
Lincoln39
Falcon-Knight37
La Salle36
Marmon33
Cadillac30
Jordan24
Morris24
Benz22
Jewett22
Maxwell22
Adler19
Flint19
Marquette17
Graham Brothers16
Muut244