Talvi- ja jatkosodan SA-tunnukset, sekä suojeluskuntapiirit

SA-kuva 22021: Presidentti palaa Metropolista 4.7.1941. Cadillac, joka on pakko-otettu Kuopiosta.

Moottoriajoneuvojen sotaan osallistuminen on hieman epäselvää aluetta, monissa sota-ajan autovalokuvissa näkyy autoihin merkitty SA-tunnus, joka ei monelle kerro yhtään mitään. Suurin osa sotaan osallistuneista autoista oli pakko-otettuja siviileiltä, joskin toki Suomen puolustusvoimillakin omia autoja oli käytössään jonkin verran. Todennäköisesti mitään täydellistä ”otto-autojen rekisteriluetteloa” ei ole olemassakaan, sillä autoja otettiin ja palauteltiin sodan aikana tarpeen mukaan.

Oletettavaa on, että suojeluskunnat vastasivat pitkälti ajoneuvoasioista sota-aikana. Niiden tehtäväksi jäi ottoautojen kunnon tarkistaminen, käypän arvon määrittäminen, sekä varsinainen pakko-otto ja ajoneuvon omistajalleen palauttaminen. Viime kädessä myös omistajalle maksetuista korvauksista huolehtiminen. Kun ajoneuvo lähetettiin pakko-oton jälkeen tiettyyn joukko-osastoon, joukko-osastossa oli ajoneuvoa vastaava ”moottoriajoneuvon sotilaskortti”, joka vastaa rekisterikorttia. Tuosta rekisterikortista selviää ajoneuvon omistajan nimi, ottopaikka, ajoneuvon tiedot, sekä tietysti niin siviili, kuin SA-rekisteritunnuksetkin. SA-tunnuksesta tosin ei voi pääteltä sitä, missä joukko-osastossa auto palveli.

Maa jaettiin sotilas- ja suojeluskuntapiireihin, jotka huolehtivat paikkakuntakohtaisesti em. moottoriajoneuvoihin liittyneistä asioista.

Jatkosodan kynnyksellä 1941 Suomi jaettiin sotilas- ja suojeluskuntapiireihin seuraavasti¹:

Helsingin sotilaspiiri Etelä-Uudenmaan sotilaspiiri Etelä-Kymenlaakson sotilaspiiri
1)    Haagan kauppala 1)    Espoon kunta 1)    Haapasaaren kunta
2)    Helsingin kaupunki 2)    Helsingin pitäjä 2)    Haminan kaupunki
3)    Huopalahden kunta 3)    Kauniaisten kauppala 3)    Kotkan kaupunki
4)    Kulosaaren huvilakaupunki 4)    Kirkkonummen kunta 4)    Kymin kunta
5)    Oulunkylän kunta 5)    Liljendalin kunta 5)    Lapinjärven kunta
6)    Loviisan kaupunki 6)    Miehikkälän kunta
7)    Pernajan kunta 7)    Myrskylän kunta
8)    Porvoon kaupunki 8)    Pyhtään kunta
9)    Porvoon maalaiskunta 9)    Ruotsinpyhtään kunta
10) Sipoon kunta 10) Säkkijärven kunta
11) Vehkalahden kunta
12) Virolahden kunta
Pohjois-Kymenlaakson sotilaspiiri Pohjois-Uudenmaan sotilaspiiri Suur-Saimaan sotilaspiiri
1)    Anjalan kunta 1)    Askolan kunta 1)    Anttolan kunta
2)    Artjärven kunta 2)    Hausjärven kunta 2)    Hirvensalmen kunta
3)    Elimäen kunta 3)    Hyvinkään kauppala 3)    Joutsenon kunta
4)    Iitin kunta 4)    Hyvinkään maalaiskunta 4)    Lappeen kunta
5)    Jaalan kunta 5)    Karkkilan kauppala 5)    Lappeenrannan kaupunki
6)    Kouvolan kauppala 6)    Keravan kauppala 6)    Lauritsalan kauppala
7)    Kuusankosken kunta 7)    Lopen kunta 7)    Lemin kunta
8)    Luumäen kunta 8)    Mäntsälän kunta 8)    Mikkelin kaupunki
9)    Sippolan kunta 9)    Nurmijärven kunta 9)    Mikkelin maalaiskunta
10) Vahvialan kunta 10)  Orimattilan kunta 10)  Mäntyharjun kunta
11) Valkealankunta 11)  Pornaisten kunta 11)  Nuijamaan kunta
12) Ylämaan kunta 12)  Pukkilan kunta 12)  Ristiinan kunta
13)  Pusulan kunta 13)  Savitaipaleen kunta
14)  Pyhäjärven kunta 14)  Suomenniemen kunta
15)  Riihimäen kauppala 15)  Taipalsaaren kunta
16)  Tuusulan kunta
17)  Vihdin kunta
Lahden sotilaspiiri Kanta-Hämeen sotilaspiiri Lounais-Hämeen sotilaspiiri
1)    Asikkalan kunta 1)    Hattulan kunta 1)    Akaan kunta
2)    Hartolan kunta 2)    Hauhon kunta 2)    Forssan kauppala
3)    Heinolan kaupunki 3)    Hämeenlinnan kaupunki 3)    Humppilan kunta
4)    Heinolan maalaiskunta 4)    Hämeenlinnan maalaiskunta 4)    Jokioisten kunta
5)    Hollolan kunta 5)    Janakkalan kunta 5)    Kalvolan kunta
6)    Joutsan kunta 6)    Kosken kunta 6)    Koijärven kunta
7)    Lahden kaupunki 7)    Kuhmoisten kunta 7)    Kylmäkosken kunta
8)    Luhangan kunta 8)    Kärkölän kunta 8)    Lempäälän kunta
9)    Nastolan kunta 9)    Lammin kunta 9)    Somerniemen kunta
10)  Pertunmaan kunta 10)  Luopioisten kunta 10)  Someron kunta
11)  Sysmän kunta 11)  Padasjoen kunta 11)  Sääksmäen kunta
12)  Pälkäneen kunta 12)  Tammelan kunta
13)  Rengon kunta 13)  Urjalan kunta
14)  Tuuloksen kunta 14)  Valkeakosken kauppala
15)  Tyrvännön kunta 15)  Vesilahden kunta
16)  Vanajan kunta 16)  Viialan kunta
17)  Ypäjän kunta
Pirkka-Hämeen sotilaspiiri Jyväskylän sotilaspiiri Savonlinnan sotilaspiiri
1)    Aitolahden kunta 1)    Hankasalmen kunta 1)    Enonkosken kunta
2)    Eräjärven kunta 2)    Jyväskylän kaupunki 2)    Joroisten kunta
3)    Juupajoen kunta 3)    Jyväskylän maalaiskunta 3)    Jäppilän kunta
4)    Kangasalan kunta 4)    Jämsän kunta 4)    Kangaslammen kunta
5)    Kuhmalahden kunta 5)    Jämsänkosken kunta 5)    Kerimäen kunta
6)    Kuoreveden kunta 6)    Keuruun kunta 6)    Kesälahden kunta
7)    Längelmäen kunta 7)    Korpilahden kunta 7)    Kiteen kunta
8)    Messukylän kunta 8)    Koskenpään kunta 8)    Parikkalan kunta
9)    Mäntän kunta 9)    Laukaan kunta 9)    Punkaharjun kunta
10)  Nokian kauppala 10)  Leivonmäen kunta 10)  Rantasalmen kunta
11)  Oriveden kunta 11)  Multian kunta 11)  Saaren kunta
12)  Pirkkalan kunta 12)  Muuramen kunta 12)  Savonlinnan kaupunki
13)  Sahalahden kunta 13)  Petäjäveden kunta 13)  Simpeleen kunta
14)  Tampereen kunta 14)  Pihlajaveden kunta 14)  Säämingin kunta
15)  Teiskon kunta 15)  Säynätsalon kunta 15)  Uukuniemen kunta
16)  Tottijärven kunta 16)  Toivakan kunta 16)  Varkauden kauppala
17)  Ylöjärven kunta 17)  Uuraisten kunta
Saimaan sotilaspiiri Pohjois-Karjalan sotilaspiiri Pohjois-Savon sotilaspiiri
1)    Haukivuoren kunta 1)    Enon kunta 1)    Juankosken kunta
2)    Juvan kunta 2)    Heinäveden kunta 2)    Kaavin kunta
3)    Jääsken kunta 3)    Ilomantsin kunta 3)    Karttulan kunta
4)    Kangasniemen kunta 4)    Joensuun kaupunki 4)    Kuopion kaupunki
5)    Pieksämäen kunta 5)    Kiihtelyksen kunta 5)    Kuopion maalaiskunta
6)    Pieksämäen kauppala 6)    Kontiolahden kunta 6)    Leppävirran kunta
7)    Puumalan kunta 7)    Korpiselän kunta 7)    Maaningan kunta
8)    Rautjärven kunta 8)    Kuusjärven kunta 8)    Muuruveden kunta
9)    Ruokolahden kunta 9)    Liperin kunta 9)    Nilsiän kunta
10)  Sulkavan kunta 10)  Pielisensuun kunta 10)  Riistaveden kunta
11)  Virtasalmen kunta 11)  Polvijärven kunta 11)  Siilinjärven kunta
12)  Pyhäselän kunta 12)  Suonenjoen kunta
13)  Rääkkylän kunta 13)  Säyneisen kunta
14)  Savonrannan kunta 14)  Tervon kunta
15)  Tohmajärven kunta 15)  Tuusniemen kunta
16)  Tuupovaaran kunta 16)  Vehmersalmen kunta
17)  Värtsilän kunta
Kainuun sotilaspiiri Iisalmen sotilaspiiri Sisä-Suomen sotilaspiiri
1)    Juuan kunta 1)    Iisalmen kaupunki 1)    Kannonkosken kunta
2)    Kajaanin kaupunki 2)    Iisalmen maalaiskunta 2)    Karstulan kunta
3)    Kajaanin maalaiskunta 3)    Keiteleen kunta 3)    Kinnulan kunta
4)    Kuhmon kunta 4)    Kiuruveden kunta 4)    Kivijärven kunta
5)    Lieksan kauppala 5)    Lapinlahden kunta 5)    Konginkankaan kunta
6)    Nurmeksen kauppala 6)    Pielaveden kunta 6)    Konneveden kunta
7)    Nurmeksen maalaiskunta 7)    Pyhäjärven kunta 7)    Kyyjärven kunta
8)    Paltamon kunta 8)    Sonkajärven kunta 8)    Pihtiputaan kunta
9)    Pielisjärven kunta 9)    Varpaisjärven kunta 9)    Pylkönmäen kunta
10)  Rautavaaran kunta 10)  Vieremän kunta 10)  Rautalammen kunta
11)  Sotkamon kunta 11)  Saarijärven kunta
12)  Valtimon kunta 12) Sumiaisten kunta
13)  Vuolijoen kunta 13)  Suolahden kauppala
14)  Vesannon kunta
15)  Viitasaaren kunta
16)  Äänekosken kauppala
17)  Äänekosken maalaiskunta
Kokkolan sotilaspiiri Oulun sotilaspiiri Raahen sotilaspiiri
1)    Alavieskan kunta 1)    Hailuodon kunta 1)    Haapaveden kunta
2)    Haapajärven kunta 2)    Haukiputaan kunta 2)    Kestilän kunta
3)    Halsuan kunta 3)    Hyrynsalmen kunta 3)    Kärsämäen kunta
4)    Himangan kunta 4)    Iin kunta 4)    Liimingan kunta
5)    Kaarlelan kunta 5)    Kempeleen kunta 5)    Lumijoen kunta
6)    Kalajoen kunta 6)    Kiimingin kunta 6)    Merijärven kunta
7)    Kannuksen kunta 7)    Kuivaniemen kunta 7)    Oulaisten kunta
8)    Kaustisten kunta 8)    Kuusamon kunta 8)    Paavolan kunta
9)    Kokkolan kaupunki 9)    Muhoksen kunta 9)    Pattijoen kunta
10)  Kälviän kunta 10)  Oulujoen kunta 10)  Piippolan kunta
11)  Lestijärven kunta 11)  Oulun kaupunki 11)  Pulkkilan kunta
12)  Lohtajan kunta 12)  Oulunsalon kunta 12)  Pyhäjoen kunta
13)  Nivalan kunta 13)  Pudasjärven kunta 13)  Pyhännän kunta
14)  Perhon kunta 14)  Puolangan kunta 14)  Raahen kaupunki
15) Raution kunta 15)  Ristijärven kunta 15)  Rantsilan kunta
16)  Reisjärven kunta 16)  Suomussalmen kunta 16)  Revonlahden kunta
17)  Sievin kunta 17)  Säräisniemen kunta 17)  Saloisten kunta
18)  Toholammen kunta 18)  Taivalkosken kunta 18)  Siikajoen kunta
19)  Ullavan kunta 19)  Utajärven kunta 19)  Temmeksen kunta
20)  Vetelin kunta 20)  Yli-Iin kunta 20)  Tyrnävän kunta
21)  Ylivieskan kunta 21)  Ylikiimingin kunta 21)  Vihannin kunta
Pohjolan sotilaspiiri Länsi-Pohjan sotilaspiiri Vaasan sotilaspiiri
1)    Inarin kunta 1)    Alatornion kunta 1)    Alavetelin kunta
2)    Kemijärven kunta 2)    Enontekiön kunta 2)    Bergön kunta
3)    Kittilän kunta 3)    Karungin kunta 3)    Björkön kunta
4)    Pelkosenniemen kunta 4)    Kemin kaupunki 4)    Jepuan kunta
5)    Petsamon kunta 5)    Kemin maalaiskunta 5)    Kaskisten kaupunki
6)    Posion kunta 6)    Kolarin kunta 6)    Koivulahden kunta
7)    Ranuan kunta 7)    Muonion kunta 7)    Korsnäsin kunta
8)    Rovaniemen kauppala 8)    Simon kunta 8)    Kristiinankaupungin kaupunki
9)    Rovaniemen maalaiskunta 9)    Tervolan kunta 9)    Kruunupyyn kunta
10)  Sallan kunta 10)  Tornion kaupunki 10)  Lapväärtin kunta
11)  Savukosken kunta 11)  Turtolan kunta 11)  Luodon kunta
12)  Sodankylän kunta 12)  Ylitornion kunta 12)  Maalahden kunta
13)  Utsjoen kunta 13)  Maksamaan kunta
14)  Munsalan kunta
15)  Mustasaaren kunta
16)  Närpiön kunta
17)  Oravaisten kunta
18)  Petolahden kunta
19)  Pietarsaaren kaupunki
20)  Pietarsaaren maailaiskunta
21)  Pirttikylän kunta
22)  Purmon kunta
23)  Raippaluodon kunta
24)  Siipyyn kunta
25)  Sulvan kunta
26)  Teerijärven kunta
27)  Tiukan kunta
28)  Uudenkaarlepyyn kaupunki
29)  Uudenkaarlepyyn maalaiskunta
30)  Vaasan kaupunki
31)  Vöyrin kunta
32)  Ylimarkun kunta
33)  Ähtävän kunta
34)  Öjan kunta
Etelä-Pohjanmaan läntinen sotilaspiiri Etelä-Pohjanmaan itäinen sotilaspiiri Porin sotilaspiiri
1)    Isojoen kunta 1)    Alahärmän kunta 1)    Ahlaisten kunta
2)    Isonkyrön kunta 2)    Alajärven kunta 2)    Harjavallan kunta
3)    Jalasjärven kunta 3)    Alavuden kunta 3)    Kullaan kunta
4)    Jurvan kunta 4)    Evijärven kunta 4)    Luvian kunta
5)    Karijoen kunta 5)    Llmajoen kunta 5)    Merikarvian kunta
6)    Kauhajoen kunta 6)    Kauhavan kunta 6)    Nakkilan kunta
7)    Kurikan kunta 7)    Kortesjärven kunta 7)    Noormarkun kunta
8)    Laihian kunta 8)    Kuortaneen kunta 8)    Pomarkun kunta
9)    Teuvan kunta 9)    Lappajärven kunta 9)    Porin kaupunki
10)  Vähänkyrön kunta 10)  Lapuan kunta 10)  Porin maalaiskunta
11)  Ylistaron kunta 11)  Lehtimäen kunta 11)  Siikaisten kunta
12)  Nurmon kunta 12)  Ulvilan kunta
13)  Peräseinäjoen kunta
14)  Seinäjoen kauppala
15)  Seinäjoen maalaiskunta
16)  Soinin kunta
17)  Töysän kunta
18)  Vimpelin kunta
19)  Ylihärmän kunta
20)  Ähtärin kunta
Etelä-Satakunnan sotilaspiiri Pohjois-Satakunnan sotilaspiiri Turunmaan sotilaspiiri
1)    Huittisten kunta 1)    Hongonjoen kunta 1)    Houtskärin kunta
2)    Hämeenkyrön kunta 2)    Ikaalisten kauppala 2)    Iniön kunta
3)    Karkun kunta 3)    Ikaalisten maalaiskunta 3)    Kakskerran kunta
4)    Kauvatsan kunta 4)    Jämijärven kunta 4)    Korppoon kunta
5)    Keikyän kunta 5)    Kankaanpään kunta 5)    Maarian kunta
6)    Kiikan kunta 6)    Karvian kunta 6)    Nauvon kunta
7)    Kiikoisten kunta 7)    Kihniön kunta 7)    Paraisten kunta
8)    Kokemäen kunta 8)    Kurun kunta 8)    Turun kaupunki
9)    Lavian kunta 9)    Parkanon kunta
10)  Mouhijärven kunta 10)  Ruoveden kunta
11)  Punkalaitumen kunta 11)  Virtain kunta
12)  Suodenniemen kunta
13)  Suoniemen kunta
14)  Tyrvään kunta
15)  Vammalan kauppala
16)  Viljakkalan kunta
Varsinais-Suomen sotilaspiiri Vakka-Suomen sotilaspiiri Raaseporin sotilaspiiri
1)    Alastaron kunta 1)    Eurajoen kunta 1)    Bromarvin kunta
2)    Askaisten kunta 2)    Euran kunta 2)    Degerbyn kunta
3)    Auran kunta 3)    Hinnerjoen kunta 3)    Dragsfjärdin kunta
4)    Kaarinan kunta 4)    Honkilahden kunta 4)    Hiittisten kunta
5)    Karinaisten kunta 5)    Kalannin kunta 5)    Inkoon kauppala
6)    Kosken kunta 6)    Karjalan kunta 6)    Karjaan kauppala
7)    Kuusiston kunta 7)    Kiukaisten kunta 7)    Karjaan maalaiskunta
8)    Lemun kunta 8)    Kodisjoen kunta 8)    Kemiön kunta
9)    Liedon kunta 9)    Kustavin kunta 9)    Pohjan kunta
10)  Loimaan kauppala 10)  Köyliön kunta 10)  Siuntion kunta
11)  Loimaan kunta 11)  Laitilan kunta 11)  Snappertunan kunta
12)  Marttilan kunta 12)  Lapin kunta 12)  Tammisaaren kaupunki
13)  Maskun kunta 13)  Lokalahden kunta 13)  Tammisaaren maalaiskunta
14)  Mellilän kunta 14)  Mietoisten kunta 14)  Tenholan kunta
15)  Merimaskun kunta 15)  Mynämäen kunta 15)  Vestanfjärdin kunta
16)  Metsämaan kunta 16)  Pyhmämaan kunta
17)  Naantalin kaupunki 17)  Pyhärannan kunta
18)  Naantalin maalaiskunta 18)  Rauman kaupunki
19)  Nousiaisten kunta 19)  Rauman maalaiskunta
20)  Oripään kunta 20)  Säkylän kunta
21)  Paattisten kunta 21)  Taivassalon kunta
22)  Paimion kunta 22)  Uudenkaupungin kaupunki
23)  Piikkiön kunta 23)  Uudenkaupungin maalaiskunta
24)  Pöytyän kunta 24)  Vehmaan kunta
25)  Raision kunta 25)  Yläneen kunta
26)  Ruskon kunta
27)  Rymättylän kunta
28)  Tarvasjoen kunta
29)  Vahdon kunta
30)  Vampulan kunta
31)  Velkuan kunta
Salon sotilaspiiri
1)    Angelniemen kunta
2)    Halikon kunta
3)    Karjalohjan kunta
4)    Karunan kunta
5)    Kiikalan kunta
6)    Kiskon kunta
7)    Kuusjoen kunta
8)    Lohjan kauppala
9)    Lohjan kunta
10)  Muurlan kunta
11)  Nummen kunta
12)  Perniön kunta
13)  Perttelin kunta
14)  Salon kauppala
15)  Sammatin kunta
16)  Sauvon kunta
17)  Suomusjärven kunta
18)  Särkisalon kunta
19)  Uskelan kunta

SA-tunnukset määriteltiin suojeluskuntapiirien mukaisesti, eli auto sai sille määrätyn SA-tunnuksen sen mukaan, missä suojeluskuntapiirissä pakko-otto tapahtui.

Vuonna 1944 muistutettiin moottoriajoneuvoasioista² vastaavia suojeluskuntapiiriläisiä, että seuraavat SA-tunnus sarjat olivat varattuna,   puolustuslaitoksen ostamia moottoriajoneuvoja varten:

SA 1 – 9999
SA 15000 – 15999
SA 23000 – 23999
SA 28000 – 29999
SA 38000 – 39999

sotasaaliiksi saatujen moottoriajoneuvoja varten:

SA 16000 – 19999 (Olisikohan tämä kuitenkin 16000-16999?)
SA 24000 – 24999
SA 33000 – 34999
SA 42000 – 42999

Loput numerosarjat olivat muutamia poikkeuksia lukuunottamatta varattu siviilistä pakko-otetuille ajoneuvoille.

SA-kuva 7062: Evakuoitua rehua Kaurilassa 25.3.1940. Talvisodassa Varsinais-Suomesta pakko-otettu Volvo.

Talvisodassa käytetyt SA-tunnukset, jotka vielä 1944 olivat puolustusvoimien pakko-ottamissa ajoneuvoissa²:

Suojeluskuntapiiri SA-tunnukset
Helsingin sk.piiri (Hel. sp.) 1001-2200
Pohjois-Uudenmaan (Tuu. sp.) 2201-2300
Varsinais-Suomen (Tur.E. sp.) 2301-2650
Keuruun (Keu. sp.) 2652-2751
Pohjois-Uudenmaan (Tuu. sp.) 2851-2900
Kainuun (Kai. sp.) 2901-2910
Oulun (ja Raahen) (Oul.(Yliv.) sp.) 2923-2951
Etelä-Hämeen (Häml. sp.) 3001-3375
Pohjois-Hämeen (Tam. sp.) 3376-3635
Satakunnan (Por. sp.) 3636-3825
Vaasan (Vaa. sp.) 3826-3900
Etelä-Pohjanmaan (Sei. sp.) 3901-4184
Keski-Pohjanmaan (Kokk. sp.) 4201-4300
Jyväskylän (Jyv. sp.) 4301-4440
Keuruun (Keu. sp.) 4441-4465
Oulun (ja Raahen) (Oul.(Yliv.) sp.) 4466-4565
Kemin (Kem. sp.) 4566-4606 Loppuisko kuitenkin 4605?
Kymenlaakson (Ham. sp.) 4606-4925
Lahden (Lah. sp.) 4926-5110
Lappeenrannan (Lapr. sp.) 5111-5310
Pohjois-Savon (Kuo. sp.) 5311-5410
Mikkelin (Mik. sp.) 5411-5520
Sortavalan (Sor. sp.) 5521-5620
Savonlinnan (Savl. sp.) 5621-5700
Pohjois-Karjalan (Joe. sp.) 5701-5810
Pohjois-Karjalan (Lie. sp.) 5811-5870
Kainuun (Kai. sp.) 5871-5895
Pohjolan (Lap. sp.) 5896-5930
Sortavalan (Sal. sp.) 5931-5980
Oulun (ja Raahen) (Oul.(Yliv.) sp.) 5981-6000
Viipurin (Kan. sp.) 6001-6060
Käkisalmen (Käk. sp.) 6061-6070
Viipurin (Kan. sp.) 6071-6600
Helsingin (Hel. sp.) 6601-6800
Satakunnan (Por. sp.) 6801-6850
Jyväskylän (Jyv. sp.) 6852-6900
Pohjois-Hämeen (Tam. sp.) 6901-7075
Viipurin (Kan. sp.) 13000-13049
Viipurin (Kan. sp.) 16500-16616
Viipurin sk.piiri (Huolto Rykmentti, Viipuri) (HuoltoR) 16617-16920
Käkisalmen (Käk. sp.) 16921-16964
Viipurin (Kan. sp.) 16965-17004
Viipurin (Kan. sp.) 17005-17048
Käkisalmen (Käk. sp.) 17049-17059
Kymenlaakson (Ham. sp.) 18001-18150
Varsinais-Suomen (Tur. E. Sp ja Tur. P. sp.) 18151-18750
Satakunnan (Por. sp.) 18751-18850
Etelä-Pohjanmaan (Sei. sp.) 18851-19100
Jyväskylän (Jyv. sp.) 19101-19200
Oulun (ja Raahen) (Oul.(Yliv.) sp.) 19201-19300
Kemin (Kem. sp.) 19301-19400
Lahden (Lah. sp.) 19401-19500
Lappeenrannan (Lapr. sp.) 19501-19550
Pohjois-Savon (Kuo. sp.) 19551-19650
Sortavalan (Sor. sp.) 19651-19700
Savonlinnan (Savl. sp.) 19701-19750
Pohjois-Karjalan (Joe. sp.) 19751-19800
Sortavalan (Sal. sp.) 19801-19850
Pohjois-Karjalan (Lie. sp.) 19851-19900
Kainuun (Kai. sp.) 19901-19950
Pohjolan (Lap. sp.) 19951-20000
Käkisalmen (Käk. sp.) 20001-20150
Viipurin (Kan. sp.) 20151-20250
Viipurin sk.piiri (Huoltorykmentti, Viipuri ) 20251-20350
Varsinais-Suomen sk.piiri (??) (Os. H) 20351-20500
Pohjois-Hämeen (Tam. sp.) 20501-20530
Vaasan (Vaa. sp.) 18831-18930 ??
Autovarikko 1, Lahti (Auto V 1) 20601-20800
Autovarikko 2, Turku (Auto V 2) 20801-21000
Autovarikko 3, Tampere (Auto V 3) 21001-21200
Autovarikko 4, Kuopio (Auto V 4) 21201-21400
Autovarikko 5, Jyväskylä (Auto V 5) 21401-21600
Satakunnan sk.piiri (Por.sk.piiri) (Por. sp.) 21601-21650
Etelä-Hämeen sk.piiri (Häml.sp. (E.Häm.sk.piiri) 21651-21700
Varsinais-Suomen sk.piiri (Tur.tp.) (jaos. H.60) 21701-21800
Kymenlaakson (Ham. sp.) 21801-21820
Helsingin (Hel. sp. MeVE) 21821-21840
Vaasan (Vaa. sp.) (3.Rask.Psto) 21841-21890
Vaasan (Vaa. sp.) 21891-21940
Helsingin (Hel. sp.) 21941-22140
Pohjois-Uudenmaan (Tuu. sp.) 22141-22190
Helsingin 22201-22350
Pohj. Uudenmaan 22351-22500
Varsinais-Suomen 22501-22650
Satakunnan 22651-22800
Etelä-Hämeen 22801-22950
Pohjois-Hämeen 22951-23100
Kymenlaakson 23101-23250
Viipurin 23251-23400
Käkisalmen 23401-23550
Sortavalan 23551-23700
Mikkelin 23701-23850
Pohjois-Savon 23851-24000
Pohjois-Karjalan 24001-24150
Vasa sk.distrikt 24151-24300
Etelä-Pohjanmaan sk.piiri 24301-24450
Keski-Pohjanmaan 24451-24600
Jyväskylän 24601-24750
Raahen 24751-24900
Kainuun 24901-25050
Oulun 25051-25200
Pohjolan 25201-25350
Helsingin (Hel.autoK(Pl.N.) 27001-27100
Keski-Pohjanmaan (Kokk.sp.) 27101-27200
Kemin (Kem. sp.) 27201-27400
Ruots. Apuretkikunta (maj.Åkerblom, Tornio) 27401-27950
Lahden sk.piiri 27951-28050
Helsingin 28051-28400
Pohjois-Karjalan (Lie.HK (Tilus) Lie sp.) 28401-28450
Pohjois-Hämeen 28451-28600
Pohjolan 28601-28750
Keuruun 28751-28850
Savonlinnan 28851-28950
Jyväskylän 28951-29100
Vasa sk. Distrikt 29101-29200
Pohjois-Hämeen 29201-29300
Etelä-Hämeen 29301-29400
Lahden 29401-29450
Ruots. Apuretkikunta (maj. Åkerblom, Tornio) 29451-29700
Helsingin sk.piiri 29701-30000
Varsinais-Suomen 30021-30200
Lappeenrannan 30201-33000
Pohjois-Uudenmaan 30301-30400
Lappeenrannan 30401-30700
Autovarikko 7 (Auto V 7) 30701-30900
Pohjois-Savon sk.piiri 30901-31000
Kymenlaakson 31001-31100
Viipurin 31101-31300

Jatkosodan ottoautojen SA-numerot³:

Suojeluskuntapiiri SA-tunnukset
Åland Turku 501-600
Helsingin Helsinki 10000-14999
Etelä-Uudenmaan Kauniainen 20000-20999
Etelä-Uudenmaan Porvoo 21000-21999
Etelä-Kymenlaakson Kotka 22000-22999
Pohjois-Uusimaa Kerava 25000-25999
Pohjois-Kymenlaakso Kouvola 26000-27999
Kanta-Hämeen Hämeenlinna 30000-30999
Lounais-Hämeen Forssa 31000-32999
Lahden Lahti 35000-35999
Suur-Saimaan Mikkeli 36000-36999
Suur-Saimaan Lappeenranta 37000-37999
Pirkka-Hämeen Tampere 40000-40999
Jyväskylän Jyväskylän 41000-41999
Saimaan Pieksämäki 45000-45999
Savonlinnan Savonlinna 46000-46999
Pohjois-Savon Kuopio 50000-50999
Pohjois-Karjalan Joensuu 51000-51999
Iisalmen Iisalmi 55000-56999
Kainuun Porokylä 57000-57999
Kainuun Kajaani 58000-59999
Kokkolan Kokkola 60000-62999
Sisä-Suomen Suolahti 63000-63999
Raahen Raahe 65000-65999
Oulun Oulu 66000-67999
Länsi-Pohjan Kemi 70000-70999
Pohjolan Rovaniemi 71000-72999
Porin Pori 75000-75999
Etelä-Satakunnan Tyrvää 76000-76999
Pohjois-Satakunnan Parkano 77000-77999
Vaasa Vaasa 80000-81999
Etelä-Pohjanmaan läntinen Kauhajoki 82000-82999
Etelä-Pohjanmaan itäinen Seinäjoki 83000-83999
Salon Salo 85000-85999
Salon Lohja 86000-86999
Raaseporin Karjaa 87000-87999
Vakka-Suomen Rauma 90000-91999
Varsinais-Suomen Loimaa 95000-95999
Turunmaan Turku 96000-98999

 

Lähteet:
¹ Kansallisarkisto, diaari T 17658/6 (5), 1941 – 1944.
² Kansallisarkisto, diaari T 17658/11 (10), 1944-1945.
³ Vesterinen, J. (2007), Ottoautot talvi- ja jatkosodassa, s.51.

Messuluettelo Suomen IV autonäyttely 1936

Suomen neljäs autonäyttely pidettiin 25.2 – 1.3.1936 Messuhallissa, eli nykyisessä Töölön kisahallissa. Näyttelyn järjestivät yhdessä Suomen Automobiilikauppiaitten Yhdistys ry. (SAY) ja Suomen Autokorjaamoiden Liitto ry. Autokorjaamoiden Liitto mainosti näyttelyä Suomen toisena autoalan tuotteiden näyttelynä. Autoalan tuotenäyttely oli sijoitettu pääasiallisesti hallin toiseen kerrokseen, joka kiersi alatason näyttelytilan ympäri. Molemmat näyttelyt olivat päivittäin auki klo 10-20. Kaikki automaahantuojat eivät kuuluneet Automobiilikauppiaitten Yhdistykseen, mutta seuraavat maahantuojat olivat osastoineen läsnä:

    • Autola Oy (osasto 2)
    • Korpivaara & Halla (osasto 8)
    • Metro-Auto (osasto 4)
    • Nikolajeff (osasto 6)
    • Stockmann (osasto 3)
    • Suomen Voimavaunu (osasto 1)
    • Uusi Autokeskus (osasto 5).

 

Päänäyttelyssä ensimmäisessä kerroksessa osastoja oli kahdeksan. Yllämainittujen lisäksi oli osasto 7, johon oli koottu eri koritehtaitten yhteinen linja-autonäyttely. Tässä artikkelissa ei ole kuvia näyttelystä, vaan tarkastelen aihetta messujen yhteydessä julkaistun messuluettelon avulla. Luettelosta löytyykin paljon arvokasta tietoa messukävijälle.

Kuva 1. Autonäyttelyn kävijöitä varten painettiin erityinen messuluettelo. Kannen värit ja taustalla häämöttävä Messuhalli sekä edessä olevat virtaviivaiset autot edustavat 1930-luvun funktionalistista tyyliä parhaimmillaan. WSOY:n kirjapainossa painettu luettelo on varsin tuhti. Se sisältää 128 sivua tietoa osastoista ja osastojen edustuksista. Lisäksi messuluettelon yhteyteen on painettu Suomen Moottorilehden numero 2/1936, jossa on 36 sivua.

Kuva 2. Luettelon takakannessa viitataan salaperäisesti esittelylehtiseen, joka sisältää jotakin, mikä vierailijan kannattaa lukea.

Kuva 3. Kuin ihmeen kaupalla irtonainen esittelylehtinen löytyy talletettuna luettelon välistä. Kyseessä oli siis kirjatarjous heille, jotka päättivät pistäytyä osastolla 15 ja tilata Suomen Moottorilehden vuosikerran.

Kuva 4. Lehtisen kääntöpuoli.

Kuva 5. Luettelossa on runsaasti kuvia automalleista, mukaanlukien malleista ja merkeistä, jotka eivät olleet näyttelyssä mukana. Virtaviivainen De Soto Airflow ei ollut itse messuilla, mutta sen tekniset tiedot löytyvät messuluettelosta. Airflow oli loppujen lopuksi muotoilultaan liian erilainen, jotta se olisi ollut ostavan yleisön mieleen. Kuvan autossa näyttäisi olevan erikoisuutena kullanvärinen maalipinta. Tulikohan Suomeen yhtään De Soto Airflow -autoa? Chrysler merkillä niitä kyllä tuotiin maahan useita. Ainoa De Soto näyttelyssä oli Uuden Autokeskuksen osastolla ollut De Soto Airstream Custom Touring.

Kuva 6. Vuodelle 1936 esitelty Reo Flying Cloud A-6 oli konservatiivisesti muotoiltu keskiluokan auto. Helsingin näyttelyssä esillä ollut auto jäi suuren yleisön tietämättä historialliseksi esiintymiseksi. Syyskuussa 1936 Reon henkilöautotuotanto lakkautettiin ja yritys keskittyi paremmin kannattaviin kuorma-autoihin. Viimeisenä vuonna valmistui vain 3206kpl henkilöautoja. Kerrottakoon vielä, että Messuhallissa esillä olleet kaksi Graham 110 -autoa jakoivat saman korin Reo Flying Cloudin kanssa.  Graham maksoi Reolle korvauksen jokaisesta korista.

Kuva 7. Studebakerin malli ’Ace’ 2TB-257. Tämän virtaviivaisen linja-auton koritaiteilija on tuntematon. Se eroaa muotoilultaan merkittävästi tuon aikakauden tyypillisestä Studebaker linja-automallistosta.

Kuva 8. Ensimmäisen kerroksen pohjapiirros. Kaiken kaikkiaan viikon aikana näyttelyssä kävi 18000 henkeä.

Lopuksi kokosin listan kaikista autoista, jotka olivat näyttelyssä esillä:

Suomen Voimavaunu Oy

  • Nash LaFayette, 4-ovinen
  • Nash 400
  • Nash Ambassador Eight
  • Morris Eight, 2-ovinen
  • Morris Eight, 4-ovinen
  • Morris Twelve, 4-ovinen
  • Morris Eighteen, 4-ovinen
  • Diamond T 312 linja-autoalusta

 
Autola Oy

  • Graham 80 Touring Sedan
  • Graham 110 Touring Sedan
  • Graham 110 kompressorilla
  • Hillman Minx
  • Packard 120 Sedan
  • Packard 120 Touring Sedan
  • Federal 15-136 kuorma-autoalusta
  • Federal B-20-195 linja-autoalusta
  • Federal 25-156 kuorma-autoalusta

 
Stockmann Oy

  • Hudson Eight Custom Sedan
  • Hudson Six Custom Sedan
  • Hudson Terraplane Custom Sedan 62
  • Hudson Terraplane Custom Convertible Sedan 62
  • Hudson Terraplane De Luxe Sedan
  • Hudson Terraplane De Luxe Sedan (toinen samanlainen)
  • Willys 77 Sedan

 
Metro-Auto Oy

  • Lincoln Zephyr Sedan
  • Ford De Luxe Junior, 2-ovinen
  • Ford De Luxe Junior Phaeton
  • Ford V8 Cabriolet
  • Ford V8 Coupe
  • Ford V8 Touring Tudor
  • Ford V8 Touring Fordor
  • Ford V8 Fordor
  • Ford Popular Junior
  • Ford Junior pakettiauto
  • Ford 131 ½ alusta

 
Uusi Autokeskus Oy

  • Dodge Touring Sedan
  • Dodge De Luxe Sedan
  • Dodge Cabriolet
  • Dodge Touring Sedan De Luxe, 7-hengen
  • De Soto Custom Touring Sedan
  • Renault Primaquatre Cabriolet
  • Renault Nervasport Cabriolet
  • Dodge LF36 alusta

 
Nikolajeff Oy

  • Buick Majestic Sedan
  • Buick Imperial Limousine, 7-hengen
  • Buick Special Sedan
  • Cadillac V8, 7-hengen
  • Chevrolet De Luxe, alusta
  • Chevrolet Imperial Cabriolet
  • Chevrolet De Luxe Touring Sedan
  • Chevrolet Coach
  • Pontiac Eight Sedan
  • Reo Flying Cloud
  • Mercedes-Benz 130 Cabriolet
  • Mercedes-Benz 290 Cabriolet
  • Chevrolet 183 B56 linja-autoalusta
  • Reo 190 2L linja-autoalusta

 
Korpivaara & Halla Oy

  • Adler Junior Cabriolet
  • Adler Trumpf Sedan
  • Citroen Sedan
  • Studebaker Dictator Sedan
  • Studebaker President Sedan
  • Studebaker T-257 alusta
  • Büssing 305-5 diesel linja-autoalusta

 
Kaipio Oy

  • Diamond T312, 28-hengen linja-auto

 
Autokorirakenne Oy

  • Reo 2L4, 24-hengen linja-auto
  • Willys 175, 9-hengen yhdistetty linja- ja kuorma-auto

 
Turun Autokoritehdas Oy

  • Büssing 306ON, 28-hengen linja-auto

 
Autokoriteollisuus Oy

  • Ford, 24-hengen linja-auto

 
Helsingin Autokoritehdas Oy

  • Studebaker T-257, yhdistetty kuorma- ja linja-auto
  • Mercedes-Benz LO3100, 28-hengen linja-auto

 

Turun ja Porin läänin rekisterikorteista

Turun ja Porin -läänin moottoriajoneuvojen rekisteritiedot Kansallisarkistossa käsittävät paljon muutakin, kuin pelkät rekisterikantakortit. Tässä hieman yhteenvetoa aiheesta, jota ajoneuvoharrastajat tai historiantutkijat voisivat käyttää hyödyksi.

Varsinaiset rekisterikantakortit alkavat  vuodesta 1922 ja loppuvat vuoteen 1965. Ne ovat digioituna Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa. Ne käsittävät niin henkilö-, paketti- ja kuorma-autot, kuin moottoripyörätkin. Rekisterikantakortteja lukiessa kannattaa huomata, että vuoden 1949 rekisterikilpiuudistuksen myötä vanhat yksikirjaimiset T-alkuiset kilvet vaihtuivat nyt asteittain kaksikirjaimiksi. Tämä tapahtui tiettyä logiikkaa käyttäen. Kantakortit ovat järjestetty kaksikirjaimisen tunnuksen mukaan järjestykseen.

T-x -> TA-x , esim. T-102 -> TA-102 tai T-815 -> TA-815

T-10xx -> TB-xx, esim. T-1050 -> TB-50 tai T-1335 -> TB-335

T-2xxx -> TC-xxx, esim. T-2010 -> TC-10 tai T-2378 -> TC-378

T-3xxx -> TD-xxx, esim. T-3721 -> TD-721

T-4xxx -> TE-xxx

T-5xxx -> TF-xxx

T-6xxx -> TG-xxx

T-7xxx -> TH-xxx

T-8xxx -> TI-xxx

T-9xxx -> TJ-xxx

T-10xxx -> TK-xxx, esim. T-10320 -> TK-320

T-11xxx -> TL-xxx, esim. T-11624 -> TL-624

T-1211 ->  TM-11, esim. T-12046 -> TM-46 tai TM-12109 -> TM-109

Esimerkkinä Turkulaisten tanssitaiteilijoiden Holger ja Aira Reunamon 1939 Opel Kapitän. Kuvassa rekisterinumero T-8835.

Vuoden 1949 rekisterikilpimuutoksen myötä auton rekisterikilpi muuttui muotoon TI-835. Kantakortista voidaan päätellä, että sen omisti (kortti kirjoitettu tuolloin) 3.4.1946 lähtien piirieläinlääkäri Eino Huhtala Vammalasta. Aikaisemmin auto on ollut Vaasan läänissä rekisterillä VA-1139. Holger Reunamo tuli auton omistajaksi 19.8.1948. Hänen vaimonsa Aira Raunamo siirtyi omistajaksi 21.2.1949. 

 

Vuokra-autojen rekisterikorteissa huomaa erikoisen muutoksen 1950-luvun loppupuolella (kuka tietää milloin ja miksi?) Niiden TX-alkuiset rekisterinumerot muuttuivat EH-alkuisiksi. Esimerkiksi TX-80 muuttui muotoon EH-80. Joten, mikäli etsimääsi kantakorttia ei löydy TX-kohdasta, kannattaa käydä läpi myös EH-alkuiset kantakortit.

Mikäli ei kuitenkaan ajoneuvoa löydy noista vuosien 1922-1965 rekisterien kantakorteista, kannattaa tutkia muutama muukin kortisto.

Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa säilytetään myös digioituna Kortistoa Spriinkuljetuksen johdosta takavarikoiduista autoista 1928-1930.  Siinä on listattu useita tuon ajan autoja, niiden rekisterinumeroita ja valmiste-/moottorinumeroita. Näistä korteista ilmenee myös takavarikon paikka ja syy.

Kortisto spriin kuljetuksen johdosta takavarikoitujen autojen ohella löytyy myös digioimaton luettelo ajoneuvoista, joita on epäilty alkoholipitoisten aineiden salakuljetuksesta (Arkistoyksikkö Ee:91).

Turun ja Porin läänin Kansanhuoltopiiriin kuuluvassa sarjassa Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa on digioituja Moottoriajoneuvojen kantakortteja vuosilta 1945-1948. Nämä ovat siis myönnetty autoihin, joilla oli ajolupa noiden pulavuosien aikana. Pääasiallisesti nämä rekisterikortit käsittävät kuorma-autoja, mutta joukossa on myös jonkin verran henkilö-, paketti-, ruumis-,sekä hinausautoja ja moottoripyöriä. Jotakin tästä kortistosta kuitenkin puuttuu, sillä henkilöautoja on verrattain vähän. Nämä rekisterikortit ovat järjestetty paikkakunnittain ja omistajien mukaan aakkosjärjestykseen, joskin henkilöautoja on vain Turun alueelta.

Moottoripyörien KH-kantakortit alkavat sarjasta Ag:2 kortista 106

Paketti-, sairas-, ruumis- ja paloautot alkavat sarjasta Ag:2 kortista 156.

Henkilöautot alkavat sarjasta Ag:2 kortista 185 ja jatkuvat sarjaan Ag:3.

Nämä kansanhuoltopiirin moottoriajoneuvojen kantakortistot eivät jostain kumman syystä ole täydellisiä. Mutta. Kansallisarkiston Turun toimipaikassa on myös muita kortteja ja materiaalia rekisteröidyistä ajoneuvoista, jota ei ole digioitu.

Näitä ovat mm. seuraavat sarjat:

  1. Turun poliisilaitos.
    B II j:4 Register öfver privata automobiler o. deras förare i Åbo stad (1911 – 1919)
  2. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri.
    Ae:13 Jakelukortisto (Autokortit) (1946 – 1948)
  3. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri.
    Ae:16 Jakelukortisto (Rengasjakelu; Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)
  4. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri.
    Ae:17 Jakelukortisto (Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)
  5. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri.
    Ae:17_1 Jakelukortisto (Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)
  6. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri.
    Ae:18 Jakelukortisto (Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)
  7. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri.
    Ae:19 Jakelukortisto (Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)
  8. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri.
    Ae:20 Jakelukortisto (Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)
  9. Pöytyän nimismiespiiri.
    Bd:2 Moottoriajoneuvokortit (1935 – 1951)
  10. Pöytyän nimismiespiiri.
    Bd:3 Moottoriajoneuvokortit (1935 – 1951)
  11. Pöytyän nimismiespiiri.
    Bd:4 Liikennelupakortisto ja moottoriajoneuvoluettelot (1934 – 1970)
  12. Pöytyän nimismiespiiri.
    Ef:1 Muut nimismiehelle saapuneet asiakirjat (1906 – 1947)

Em. sarjat ovat selitetty tarkemmin alla:

1. Turun poliisilaitos.
B II j:4 Register öfver privata automobiler o. deras förare i Åbo stad (1911 – 1919)

Tämä kirja kattaa ajoneuvorekisterin vuosilta 1911-1919. Ikävä kyllä ajoneuvoja, tai rekisterinumeroita tässä kirjassa ole, vaan ainoastaan rekisteri ajoneuvojen omistajista. On epäilys, että Turun poliisilaitoksella olisi ollut läänikohtainenkin, yksityiskohtaisempi kirja ajoneuvoista ja niiden omistajista, kuin muissakin Suomen lääneissä on ollut, mutta sitä ei ole toistaiseksi löytynyt. Onko se hävitetty, vai varastoitu johonkin muualle? Se olisi mielenkiintoista tietää. Tämä ”kadoksissa oleva ”mustakirja” alkaisi siis vuodesta 1922.

 

 

 

2. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri.
Ae:13 Jakelukortisto (Autokortit) (1946 – 1948)

Näissä korteissa näyttäisi olevan autoja, sekä moottoripyöriä. Niistä selviää ajoneuvon omistajan nimi, merkki, rekisterinumero joissakin tapauksissa. Ilmeisesti viimeisessä sarakkeessa on Kansanhuollon ajoneuvolle antama numero?

 

 

3. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri.
Ae:16 Jakelukortisto (Rengasjakelu; Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)

Rengasjakelukortisto T-Ö (nuo pienemmät), Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto kattaa pitäjät Ahlainen-Paattinen. Käyttölupakorteissa ajoneuvon omistajan nimi, paikkakunta ja ajoneuvon rekisterinumero, merkki ja tyyppi. Sisältää autoja ja moottoripyöriä, sekä tiedot siitä, millä alueella ja missä käyttötarkoituksessa ajoneuvolla sai liikkua. Rengasjakelukorteissa ovat ajoneuvon omistajan nimi ja rekisterinumero, sekä rengaskoot ja määrä, moneenko renkaan hankintaan asianosaisella oli lupa.

 

 

4. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri.
Ae:17 Jakelukortisto (Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)

Paikkakunnat Paimio-Yläne

Käyttölupakorteissa ajoneuvon omistajan nimi, paikkakunta ja ajoneuvon rekisterinumero, merkki ja tyyppi. Sisältää autoja ja moottoripyöriä, sekä tiedot siitä, millä alueella ja missä käyttötarkoituksessa ajoneuvolla sai liikkua.

 

 

5. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri.
Ae:17_1 Jakelukortisto (Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)

paikkakunnat Paimio-Yläne

Käyttölupakorteissa ajoneuvon omistajan nimi, paikkakunta ja ajoneuvon rekisterinumero, merkki ja tyyppi. Sisältää autoja ja moottoripyöriä, sekä tiedot siitä, millä alueella ja missä käyttötarkoituksessa ajoneuvolla sai liikkua.

 

6. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri.
Ae:18 Jakelukortisto (Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)

Turun alueen käyttölupakortit. Käyttölupakorteissa ajoneuvon omistajan nimi, paikkakunta ja ajoneuvon rekisterinumero, merkki ja tyyppi. Sisältää autoja ja moottoripyöriä, sekä tiedot siitä, millä alueella ja missä käyttötarkoituksessa ajoneuvolla sai liikkua.

 

 

 

7. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri.
Ae:19 Jakelukortisto (Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)

Paikkakunnat Ahlainen-Suomusjärvi. Käyttölupakorteissa ajoneuvon omistajan nimi, paikkakunta ja ajoneuvon rekisterinumero, merkki ja tyyppi. Sisältää autoja ja moottoripyöriä, sekä tiedot siitä, millä alueella ja missä käyttötarkoituksessa ajoneuvolla sai liikkua.

 

8. Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri.
Ae:20 Jakelukortisto (Moottoriajoneuvojen käyttölupakortisto) (1946 – 1948)

Paikkakunnat Särkisalo-Yläne. Todella paljon vuokra-ajoneuvoja, henkilö-, paketti- ja ruumisautot. Käyttölupakorteissa ajoneuvon omistajan nimi, paikkakunta ja ajoneuvon rekisterinumero, merkki ja tyyppi. Sisältää autoja ja moottoripyöriä, sekä tiedot siitä, millä alueella ja missä käyttötarkoituksessa ajoneuvolla sai liikkua.

 

9. Pöytyän nimismiespiiri.
Bd:2 Moottoriajoneuvokortit (1935 – 1951)

Joukossa sekä vanhoja yksikirjaimisia rekisterinumeroita, että uudempia kaksikirjaimisia. Nämä kortit ovat ilmeisesti niitä ns. katsastuskortteja ja kattavat vuodet 1935-1951. Nämä taisivat olla omistajan mukaan järjestyksessä, A-S. Katsastuskorteista selviää auton merkki, rekisterinumero ja valmiste-/moottorinumero, sekä omistajan tiedot. Vuosimalli, tai tarkempia mallitietoja näissä harvemmin on. Muistaako kukaan mitä paikkakuntia kuului Pöytyän nimismiespiiriin? Ainakin Yläne, Oripää…

Tästä Checker A2 -autosta EK-966 löytyy myös varsinainen rekisterin kantakortti digioidusta Bhaa:7 sarjasta.

10. Pöytyän nimismiespiiri.
Bd:3 Moottoriajoneuvokortit (1935 – 1951)

Järjestetty rekisterinumeroiden mukaan. Joukossa sekä vanhoja yksikirjaimisia rekisterinumeroita, että uudempia kaksikirjaimisia. Nämä kortit ovat ilmeisesti niitä ns. katsastuskortteja ja kattavat vuodet 1935-1951. T-Ö.

 

Yläneen kirkkoherran, Jaakko Haavion, käytössä olleen Husqvarna -moottoripyötän katsastuskortti.

 

11. Pöytyän nimismiespiiri.
Bd:4 Liikennelupakortisto ja moottoriajoneuvoluettelot (1934 – 1970)

Tämä sarja sisältää mm. Pöytyän nimismiespiirin (mitä siihen sitten ikinä kuuluikaan; Oripää, Yläne jne… ) moottoriajoneuvoluetteloita vuosilta 1934-41. Ilmeisestikin tarkoitus on ollut luetteloida kaikki ajoneuvot ja määrittää niille sotakelpoisuusluokka pahan päivän varalle. Tämä sarja sisältää myös Pöytyän nimismiespiirin vuokra-autoilijoiden myönnettyjä liikennelupia vuosilta 1934-1970, nimet A-Ö. Papereista löytyy mm. ajoneuvon nimi, vuosimalli, rekisterinumero (T. no), sotakepoisuus, sekä muitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia.

 

 

Toiseksi viimeinen sarake oikealla ”Sotakelpoisuus”. ”Huomautuksia” kohdassa mm. tieto: ”Petsamossa ajossa”.

 

Tässäkin luettelossa määritelty sarake ”Sotakelpoisuus”.

 

Nämä kortit olivat hieman yksityiskohtaisempia kalustosta, kuin nuo ”perusluettelot”.
Pöytyän nimismiespiirin liikennelupakortteja. Näissä ei ajoneuvojen tietoja ollut, mutta olivat kuitenkin samassa nipussa ajoneuvokorttien kanssa.

 

 

12. Pöytyän nimismiespiiri.
Ef:1 Muut nimismiehelle saapuneet asiakirjat (1906 – 1947)

Tämä sarja sisältää jonkin verran ennensotaisia katsastuskirjoja, jotka ovat verrattain isolle paperille painettuja.

 

 

Esimerkki: Yläneen VPK:n Buick henkilöpaloauto. 

Yläneen VPK:n Buick henkilöpaloauto ja Dodge WC. Kuva: Tapio Rastas

Tarina kertoo, että auto oli vanha pirtuauto, joka oli takavarikoitu Yläneellä ja siten päätynyt palokunnan käyttöön. Edellä mainituista Spriin kuljetuksen johdosta takavarikoitujen autojen luettelosta löytyi tällainen rekisterikortti:

Rekisterinumero on valokuvassa kohtuu epäselvä, mutta vuonna 1931 siinä näyttää olleen rekisteri numero T-830. Valmistenumeroksi on merkitty 1419273. Ajoneuvosta löytyi katsastuskortti Kansallisarkistosta, sarjasta: Pöytyän nimismiespiiri. Bd:2 Moottoriajoneuvokortit (1935 – 1951). Katsastuskortista selviää rekisterinumerot ovat olleet XXXXXX alla T-8832, ja rekisteriuudistuksen myötä rekisterinumeroksi on vaihtunut TI-832. Valmistenumero on kuitenkin 1419973. Ilmeisesti jommassa kummassa kortissa on numero merkitty väärin. Kortin takapuolella näkyy katsastuspäivämäärät. Buick on viimeksi katsastettu 4.5.1953. Kantakorteista ei Buickin rekisterinumerolla löydy korttia, sillä osa Turun ja Porin läänin kantakorteista on tuhottu, mikäli ajoneuvo oli poistettu rekisteristä.

 

Buick-paloauton kohtaloksi koitui perimätiedon mukaan maan täytteeksi joutuminen, joskin taka-akseli autosta on vielä olemassa Yläneläisen harrastajan hallussa.

 

Tässä ei ole käsitelty aivan kaikkia mahdollisia Turun ja Porin läänin kortteja, sillä niitä on vielä lisääkin eri paikkakunnilta. Sellaisia ovat mm. Kansallisarkiston Turun toimipaikassa olevat:

Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkanslian arkisto. Saapuneet asiakirjat. Moottoriajoneuvoja ym. koskevat ilmoitukset. Eef:1 Ilmoitukset autoista, moottoripyöristä ym.Kaupungit, kauppalat, Ahvenanmaan, Vehmaan, Mynämäen, Piikkiön ja Halikon kihlakunnat 1915-1915

Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkanslian arkisto. Saapuneet asiakirjat. Moottoriajoneuvoja ym. koskevat ilmoitukset. Eef:2 Ilmoitukset autoista, moottoripyöristä ym.Ulvilan, Ikaalisten, Tyrvään, Loimaan ja Maskun kihlakunnat 1915-1915

Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkanslian arkisto. Moottoriajoneuvoja ym. koskevat ilmoitukset. Eef:3 Ilmoitukset autoista, moottoripyöristä ja traktoreista 1920-1923

Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkanslian arkisto. Saapuneiden moottoriajoneuvoasioiden diaarit. Aj:1 Luettelo moottoriajoneuvoista 1926-1926

Turun ja Porin lääninhallituksen lääninkanslian arkisto. Saapuneiden moottoriajoneuvoasioiden diaarit. Aj:2 Luettelo moottoriajoneuvoista 1927-1927

Näitä edellisiä on useampia sarjoissa: Aj:1-Aj:6

Turun ja Porin lääninhallituksen yhteisarkisto. Poliisiasioita koskevat kirjaamattomat asiakirjat. III Ee:91 Ilmoitukset kieltolakirikoksista syytteeseen pannuista / Spriitakavarikkoja koskevia tiedonantoja / Ilmoitukset väkijuomain salakuljetuksesta epäillyistä moottoriajoneuvoista 1931-1938

Turun ja Porin lääninhallituksen yhteisarkisto. Tie- ja liikenneasiain luettelot ja kortistot.  Moottoriajoneuvorekisteri (kantakortit). Moottoriajoneuvorekisteri. Koekilvet. III Bhae:1 Rekisterinumerot T-1 – T-399 1935-1983

Turun ja Porin lääninhallituksen yhteisarkisto. Tie- ja liikenneasiain luettelot ja kortistot.  Moottoriajoneuvorekisteri (kantakortit). Moottoriajoneuvorekisteri. Koekilvet.III Bhae:2 Rekisterinumerot T-400 – T-600 1935-1983

Turun ja Porin läänin kansanhuoltopiiri. Ae:12 Jakelukortisto (Autokortit) 1946-1948

Kansanhuoltoministeriön Turun liikennepiirin arkisto. Porin liikennepiiri. B:1 Ajoneuvokortisto 1945-1946

Säkylän nimismiespiirin arkisto. Liikennettä ja moottoriajoneuvoja koskevien päätösten toisteet. Dba:1 Ajokortti- ja siirtolupapäätösten toisteet 1947-1958

Turun ja Porin lääninhallituksen yhteisarkisto. Kortisto myönnetyistä moottoriajoneuvon käyttöluvista. III Bhd:1 Kortisto myönnetyistä moottoriajoneuvon käyttöluvista, pakettiautot ym. 1946-1948

Turun ja Porin lääninhallituksen yhteisarkisto. Kortisto myönnetyistä moottoriajoneuvon käyttöluvista. III Bhd:2 Kortisto myönnetyistä moottoriajoneuvon käyttöluvista, henkilöautot 1946-1948

Turun ja Porin lääninhallituksen yhteisarkisto. Tie- ja liikenneasiain luettelot ja kortistot. III Bhc:1 Kortisto saapuneista moottoriajoneuvon käyttölupa-anomuksista 1947-1948

Turun ja Porin lääninhallituksen yhteisarkisto. Tie- ja liikenneasiain luettelot ja kortistot. III Bhc:2 Kortisto saapuneista moottoriajoneuvon käyttölupa-anomuksista 1947-1948

Turun ja Porin lääninhallituksen yhteisarkisto. Tie- ja liikenneasiain luettelot ja kortistot. III Bhc:3 Kortisto saapuneista moottoriajoneuvon käyttölupa-anomuksista 1947-1948

 

Asiakirjoja pääsee tilaamaan tutkittavaksi paikan päälle lukijasaliin Kansalliarkiston Astia -vekkopalvelusta.

 

Muita aiheeseen liittyviä linkkejä:

Arkistojen Portti – Ajoneuvojen rekisteröintiin liittyvät asiakirjat

SAHK – Vanhojen ajoneuvojen kantakortit

Hämeenläänin Moottoriajoneuvorekisterit 1922-1929

Mikkelin Mobilistit, mpyörien kantakortit, kantakortit autoista ennen sotavuosia

Mikkelin moottoriajoneuvokortistot

Suomen rekisterikilpien historia Kilpimuseon sivuilla

 

edit 24.5.2018: lisätty Checkerin kantakorttitiedot, sekä linkkejä.

edit 26.5.2018: korjattu Turun Maakunta-arkisto Kansallisarkiston Turun toimipaikaksi.

Kuvia elokuvasta ’Vaimoke’ (1936)

Hiljattain osui silmiini Hilja Valtosen samannimiseen kirjaan perustuva elokuva nimeltään ’Vaimoke’. Valmistuessaan se esitettiin teattereissa keväällä 1936. Pääosaparina elokuvassa ovat Tauno Palo ja Ansa Ikonen sekä sen ohjasi Valentin Vaala. Seuraavassa tarjoan muutamia mielestäni mielenkiintoisia ruutukaappauksia kommenttien kera.

Agronomi Esko Latva, jota esittää Tauno Palo, on varakas poikamies. Varallisuus käy erityisesti ilmi siitä mikä kulkuneuvo hänellä on alla. Auton koko nimi on Chrysler Imperial Roadster L-80 Locke ja se on joko vuosimallia 1929 tai 1930. Auton malli ja korimalli ovat hyvin erikoisia. Ensiksi hieman taustaa. Vuonna 1926 Walter P.Chrysler julkisti Imperial mallin Chrysler-malliston huippumalliksi kilpailemaan Cadillacin ja Lincolnin kanssa. Vuoden 1928 kasvojen päivityksessä mallin lisämerkinnäksi tuli kirjain L. Numero 80 tarkoitti, että autolla voitiin huoletta ylläpitää 80 mailia tunnissa matkanopeuksia (129km/h). Vuonna 1929 Chryslerin Imperialia tarjottiin kahdeksalla eri korimallilla ja lisäksi erikoiskoreja sai tilauksesta sellaisilta kuuluisilta pajoilta kuin Locke, LeBaron ja Dietrich. Elokuvan auton korin valmisti Locke. Siitä tuonnempana.

Kuvan autossa vaikuttaisi olevan keulassa Koe-rekisterikilpi – sen huomaa kilven kiinnitystavasta ja kilven pituudesta. Aivan kuin siitä erottuisi numerot 45 ja vasemmasta alareunasta teksti ’Koe’.

Lähikuvasta erottuu hyvin auton detaljirikas jäähdyttimen muotoilu. Tällainen Roadster-korinen auto on maksanut yli neljä kertaa enemmän kuin Ford A Roadster. 1929-1930 Imperialeja valmistui yhteensä noin 2900kpl – tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Ulkoisesti 1929 ja 1930 mallit ovat samankaltaisia, koska käytännössä 1929 mallin tuotantoa jatkettiin vuoden 1930 puolelle. Vuoden 1930 tuotantovuosi oli lyhyt, koska täysin uusi Imperial tultaisiin esittelemään seuraavana vuonna.

Takaviistokuva paljastaa auton vauhdikkat linjat. Auton korityyppi on Roadster ja sen on valmistanut Locke Body Company New Yorkin osavaltiosta. Locke valmisti kahta eri Roadster korityyppiä, joista perinteisempi pohjautui vuoden 1928 vuosikertaan. Elokuvan auton Roadster kori on kuitenkin urheilullisempaa tyyppiä, jossa kylkipokkaus alkaa edestä ja viettää virtaviivaisesti alas auton takaosaan. Tätä korityyppiä valmistui joiden tietolähteiden mukaan 401kpl. Luvussa voi olla mukana molemmat Roadster-korit, joten tuotantomäärä saattaa olla jopa pienempi. Moottorina Imperialeissa oli 5,1-litrainen 6-sylinterinen ’Red Head’ -sivuventtiilimoottori, teholtaan joko 100 tai 112hv. Roadster malliin oli varattu näistä se tehokkaampi.

Kuvasta sitä ei erota, mutta takana oikeassa kyljessä pitäisi olla pieni kulkuovi anopinistuimille. Yhdessä kohtaa elokuvaa auton rekisterikilpi on vaihtunut ja siitä erottuvat ensimmäiset merkit jotka ovat K-14. On mahdollista, että yksi numero tulee vielä perään.

Häät pidettiin Espoon tuomiokirkossa.

Tuomiokirkolta tuore hääpari suuntaa häämatkalle autolla Puumalan ja Varkauden kautta Kuopioon. Kuopioon saavuttua yövytään Hotelli Atlaksessa. Kuopion Hotelli Atlas valmistui vuonna 1930 ja oli valmistuessaan suuri nähtävyys. Torin laidalla sijaitseva Atlas tunnetaan nykyään nimellä Cumulus City Keskusta. Auton konepeiton yläreunassa oleva syvennys on samantyylinen kuin aikakauden Vauxhalleissa.


Puijon vanha näköalatorni joka purettiin v.1963. Puijon torni oli historiansa aikana suosittu kuvauskohde automatkailijoille ja heidän autoilleen.

Kohtaus elokuvasta, jossa ajetaan kilpaa junaa vastaan. Takaa-ajokohtaus on kuvattu Hansatiellä Espoon keskustasta Kauklahtea kohti mentäessä. Paikka on pari kilometriä elokuvassa nähdyltä Espoon tuomiokirkolta, joten kuvausryhmä on liikkunut enemmänkin Espoon suunnalla.

Sama kohta nykyisin Google Mapsista katsottuna. Juuri näillä kohdin Hansatien nimi vaihtuu Isoksi maantieksi. Oikealla puut peittävät junaradan joka muuten näkyisi hyvin.

Elokuvan lopussa ajetaan Viipurin rautatieasemalle. Kuvasta erottuvat hyvin pylväiden päissä olevat kaksi karhupatsasta. Vuonna 1913 valmistuneen rautatieaseman suunnittelivat Eliel Saarinen ja Herman Gesellius.

IMDb linkki elokuvaan Vaimoke:

http://www.imdb.com/title/tt0028454/?ref_=fn_al_tt_1

Koeajo Opelilla Helsingistä Turkuun

Sata vuotta sitten välimatkat, joita nyt taitamme autolla parissa tunnissa veivät huomattavasti enemmän aikaa ja vaativat huolellisia esivalmisteluja. Varsinkin talvella autolla ajamisesta tuli selviytymiskamppailua kylmyyttä ja huonokuntoisia teitä vastaan. Mikäli mahdollista autoilla ajamista vältettiinkin talvella. Välimatka Helsingistä Turkuun on nykyisellään noin 170 kilometriä. Vuonna 1913 reitin pituus oli noin 220km ja se noudatti suurin piirtein reittiä Helsinki-Kirkkonummi-Karjaa-Salo-Turku. Tätä matkaa ei oltu suoritettu autolla talvisaikaan kuin ani harvoin jos koskaan.

Helmikuussa 1913 autoliike Sergei Nikolajeff Jr. Oy oli lähettänyt kutsun pääkaupunkiseudun sanomalehdille osallistua testiajoon kuorma-autolla Helsingistä Turkuun. Kutsu oli lähetetty ainakin lehdille Dagens Tidning ja Helsingin Sanomat. Matka tultaisiin suorittamaan 26 hevosvoimaisella Opel kuorma-autolla. Auton hinnaksi mainittiin 12400 markkaa. Opel-autoilla oli Suomessa vankka maine ja se oli yleisin automerkki tien päällä. Myös kuorma-autoissa jalansija oli vahva. Vuonna 1912 uusia Opel kuorma-autoja myytiin 48kpl, joka oli merkittävä osa myydyistä kuorma-autoista.

Seuraavassa on tiivistelmä Dagens Tidning-lehden selostuksesta matkanteosta joka ilmestyi 4.2.1913. Teksti on käännetty ruotsista suomeksi käyttäen kaikkia mahdollisia apuvälineitä. Silti jotkin lauseet eivät taipuneet ymmärrettävään muotoon johtuen käytetyn kielen vanhanaikaisuudesta.

”Lähtö oli sunnuntaiaamuna 2.2.1913 klo 7 Nikolajeffin tallista. Testille oli suurta mielenkiintoa, koska matkaa Helsingistä Turkuun kuorma-autolla ei ollut kokonaisuudessaan koskaan tehty. Kuorma-auto kyseessä oli 26 hevosvoimainen Opel. Matkalle lähdettiin tasan klo 7. Auton paino oli 1460kg. Lastin painona oli 1500kg soodasäkkejä. Renkaiden ympärillä oli lumiketjut jotka estäisivät sutimista ja parantaisivat auton ohjattavuutta.

Matkalla Turkuun

 

Kaikki matkustajat olivat lämpimästi pukeutuneita. Kuljettaja Mickelsson näytti turkissaan kuin karhulta. Herra N.Falin, yrityksen edustaja, Pohjoisnavan kävijä, ja kollegamme olivat puettuina moneen paitakerrokseen, jonka päällä oli vielä turkki. Yksi suomenkielisistä sanomalehdistä lähetti paikalle edustajansa, mutta nähtyämme hänen vaatetuksensa meillä tuli häntä sääliksi ja hän lupasi palata kotiin. Ulkona tähän aikaan oli pimeää. Ainoastaan ajovalot valaisivat tietä edessämme. Matkalla valonlähdettä näkyi vain muutamista torpista. Istuimme ulkona suojaamattomassa tilassa soodasäkkien päällä. Lumi satoi suurina hiutaleina ja löi kasvoihin niin, että eteenpäin oli vaikea nähdä. Juna ajoi asemalle samalla hetkellä kun olimme ylittämässä rautatietä. Puomi laskeutui eteemme ja jäimme siitä noin viiden senttimetrin päähän. Se oli ensimmäinen seikkailu.

Toinen seikkailu seurasi pian perästä. Keli oli nyt huomattavasti kirkastunut. Ajovalot olivat sammutetut. Edessä tie näkyi selkeänä, mutta liukkaana. Matkanopeus oli hyvä, mutta sitten tulivat mäet. Ne olivat pahin este matkalla. Tiet olivat jäässä ja jään pinnalla oli lunta, mikä vaikeutti auton kykyä nousta mäkiä. Kun 55 minuuttia matkaa oli taitettu, noin 2km Kauniaisten asemalta, auton kiivetessä mäkeä ylös takarenkaan ketju irtosi. Kun varaketjuja ei ollut mukana ja auton painava lasti huomioiden päätettiin, että on parasta soittaa puhelimella Nikolajeffin pääkonttorille, jotta he lähettäisivät uudet ketjut.

Vaikea ylämäki

Kesti viisi pitkää tuntia ennen kuin pystyimme jatkamaan matkaa. Seuraava mäki, Tattarinmäki, jossakin Kauklahden ja Kirkkonummen välillä, oli raskas. 1500kg painoinen lasti mukana auto kiipesi sentti sentiltä mäkeä ylös auton takapään heiluessa tien puolelta toiselle. Muutaman tunnin kuluttua pysähdyimme, ei suinkaan autosta johtuen, vaan koska vatsat oli täytettävä. Keli oli kaunis, välillä aurinkoinen ja puolipilvinen ja välillä lumisadetta. Mutta ne hevoset.

Evästauolla


Pahimpia olivat kirkosta palaavat ihmiset. Joskus hevonen juoksi tien poikki auton edestä. Yhdellä kertaa kohtasimme karanneen hevosen, se juoksi metsään. Karjaa-Malm(?) väli meni joutuisasti. Se meni 40km tuntivauhdilla. Karjaan asemalla lounastimme klo 18. Karjaalta matka jatkui klo 19 Saloa kohti. Täällä mäet olivat epätavallisen vaikeita, mutta selvitimme ne hyvin. Oli tullut kylmempää, mutta tie oli paremmassa kunnossa. Klo 21.30 saavuimme Saloon. Täällä päätimme yöpyä yön yli vierastalossa. Seuraavana aamuna klo 8.55 matkamme jatkui ja noin klo 12.30 maanantaina päivällä seurueemme saapui iloisena ja hyvässä hengessä Turkuun.  Koko matka, taukoja lukuunottamatta kesti 11 ja puoli tuntia. Matkan tarkoituksena oli todistaa yleisölle, että Opel kuorma-auto kestää kaikki raskaan matkan sille asettamat koetukset.”

Opel kesti talvisen taipaleen hyvin. Keskinopeudeksi matkalle tuli vaatimaton hieman alle 20km/h. Paria kuukautta myöhemmin huhtikuussa 1913 Axel Wiklund & Kumpp. aloittivat Opel-autojen edustuksen Turussa Nikolajeffin suostumuksella. Nikolajeffin koeajon ajankohta ei siis ehkä ollut sattumaa ja oli hyvä mainostemppu Opel autojen maineelle Turun suunnalla.

Lumipeitteisellä tiellä

Alkuperäinen artikkeli luettavissa kansalliskirjaston Digi-palvelusta:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/783383?page=5

Moottoriajoneuvot merkeittäin 1934

Suomen auto -ja moottorikalenteri 1935 -kirjasta löytyy tilasto vuoden 1934 autokannasta. Tilasto ei ole niin yksityiskohtainen kuin myöhemmissä Auto-ja moottorikalentereissa (esimerkiksi 1936). Taulukossa on mainittu vain suurimmat merkit. Henkilöautopuoli ei ulotu merkkeihin joita on alle 80kpl. Tämä tarkoittaa 27 yleisintä merkkiä. Kuorma- ja linja-autopuoli on sitäkin suppeampi joskin määrät ovat loppupäässä huomattavasti pienempiä. Yhdistin henkilö -, kuorma- ja linja-autojen määrät viimeisessä sarakkeessa.  Siitä saa jonkinlaista tuntumaa kokonaismääristä.

1934HenkilövaunutKuormavaunutLinjavaunutyhteensä
Ford43754335748784
Chevrolet392140374258383
Chrysler10381038
Buick967967
Nash831831
Fiat62449673
Studebaker58533618
Dodge5664229637
Essex529529
Oldsmobile437437
Pontiac385385
Willys375375
Oakland369369
Reo29685209590
Erskine296296
Paige272272
Citroen252252
Hupmobile248248
Whippet234234
Rugby219219
Hudson185185
Overland179179
Chandler161161
Durant132132
Plymouth125125
Packard109109
Auburn8181
Brockway232131363
GMC23266298
International14199240
Graham Brothers11645161
Volvo10774181
Federal7272
Benz5757
Daimler-Mercedes3535
Fisher2828
Sisu2828
Bedford2727
Stewart2626
Rochet-Schneider3535
Selden2828