Kuvia elokuvasta ’Vaimoke’ (1936)

Hiljattain osui silmiini Hilja Valtosen samannimiseen kirjaan perustuva elokuva nimeltään ’Vaimoke’. Valmistuessaan se esitettiin teattereissa keväällä 1936. Pääosaparina elokuvassa ovat Tauno Palo ja Ansa Ikonen sekä sen ohjasi Valentin Vaala. Seuraavassa tarjoan muutamia mielestäni mielenkiintoisia ruutukaappauksia kommenttien kera.

Agronomi Esko Latva, jota esittää Tauno Palo, on varakas poikamies. Varallisuus käy erityisesti ilmi siitä mikä kulkuneuvo hänellä on alla. Auton koko nimi on Chrysler Imperial Roadster L-80 Locke ja se on joko vuosimallia 1929 tai 1930. Auton malli ja korimalli ovat hyvin erikoisia. Ensiksi hieman taustaa. Vuonna 1926 Walter P.Chrysler julkisti Imperial mallin Chrysler-malliston huippumalliksi kilpailemaan Cadillacin ja Lincolnin kanssa. Vuoden 1928 kasvojen päivityksessä mallin lisämerkinnäksi tuli kirjain L. Numero 80 tarkoitti, että autolla voitiin huoletta ylläpitää 80 mailia tunnissa matkanopeuksia (129km/h). Vuonna 1929 Chryslerin Imperialia tarjottiin kahdeksalla eri korimallilla ja lisäksi erikoiskoreja sai tilauksesta sellaisilta kuuluisilta pajoilta kuin Locke, LeBaron ja Dietrich. Elokuvan auton korin valmisti Locke. Siitä tuonnempana.

Kuvan autossa vaikuttaisi olevan keulassa Koe-rekisterikilpi – sen huomaa kilven kiinnitystavasta ja kilven pituudesta. Aivan kuin siitä erottuisi numerot 45 ja vasemmasta alareunasta teksti ’Koe’.

Lähikuvasta erottuu hyvin auton detaljirikas jäähdyttimen muotoilu. Tällainen Roadster-korinen auto on maksanut yli neljä kertaa enemmän kuin Ford A Roadster. 1929-1930 Imperialeja valmistui yhteensä noin 2900kpl – tarkkaa lukumäärää ei tiedetä. Ulkoisesti 1929 ja 1930 mallit ovat samankaltaisia, koska käytännössä 1929 mallin tuotantoa jatkettiin vuoden 1930 puolelle. Vuoden 1930 tuotantovuosi oli lyhyt, koska täysin uusi Imperial tultaisiin esittelemään seuraavana vuonna.

Takaviistokuva paljastaa auton vauhdikkat linjat. Auton korityyppi on Roadster ja sen on valmistanut Locke Body Company New Yorkin osavaltiosta. Locke valmisti kahta eri Roadster korityyppiä, joista perinteisempi pohjautui vuoden 1928 vuosikertaan. Elokuvan auton Roadster kori on kuitenkin urheilullisempaa tyyppiä, jossa kylkipokkaus alkaa edestä ja viettää virtaviivaisesti alas auton takaosaan. Tätä korityyppiä valmistui joiden tietolähteiden mukaan 401kpl. Luvussa voi olla mukana molemmat Roadster-korit, joten tuotantomäärä saattaa olla jopa pienempi. Moottorina Imperialeissa oli 5,1-litrainen 6-sylinterinen ’Red Head’ -sivuventtiilimoottori, teholtaan joko 100 tai 112hv. Roadster malliin oli varattu näistä se tehokkaampi.

Kuvasta sitä ei erota, mutta takana oikeassa kyljessä pitäisi olla pieni kulkuovi anopinistuimille. Yhdessä kohtaa elokuvaa auton rekisterikilpi on vaihtunut ja siitä erottuvat ensimmäiset merkit jotka ovat K-14. On mahdollista, että yksi numero tulee vielä perään.

Häät pidettiin Espoon tuomiokirkossa.

Tuomiokirkolta tuore hääpari suuntaa häämatkalle autolla Puumalan ja Varkauden kautta Kuopioon. Kuopioon saavuttua yövytään Hotelli Atlaksessa. Kuopion Hotelli Atlas valmistui vuonna 1930 ja oli valmistuessaan suuri nähtävyys. Torin laidalla sijaitseva Atlas tunnetaan nykyään nimellä Cumulus City Keskusta. Auton konepeiton yläreunassa oleva syvennys on samantyylinen kuin aikakauden Vauxhalleissa.


Puijon vanha näköalatorni joka purettiin v.1963. Puijon torni oli historiansa aikana suosittu kuvauskohde automatkailijoille ja heidän autoilleen.

Kohtaus elokuvasta, jossa ajetaan kilpaa junaa vastaan. Takaa-ajokohtaus on kuvattu Hansatiellä Espoon keskustasta Kauklahtea kohti mentäessä. Paikka on pari kilometriä elokuvassa nähdyltä Espoon tuomiokirkolta, joten kuvausryhmä on liikkunut enemmänkin Espoon suunnalla.

Sama kohta nykyisin Google Mapsista katsottuna. Juuri näillä kohdin Hansatien nimi vaihtuu Isoksi maantieksi. Oikealla puut peittävät junaradan joka muuten näkyisi hyvin.

Elokuvan lopussa ajetaan Viipurin rautatieasemalle. Kuvasta erottuvat hyvin pylväiden päissä olevat kaksi karhupatsasta. Vuonna 1913 valmistuneen rautatieaseman suunnittelivat Eliel Saarinen ja Herman Gesellius.

IMDb linkki elokuvaan Vaimoke:

http://www.imdb.com/title/tt0028454/?ref_=fn_al_tt_1

Stutz ja Adler elokuvassa ’Yövartija vain…’ (1940)

Seuraavassa muutama ruutukaappaus elokuvasta ’Yövartija vain…’ joka on valmistunut vuonna 1940. Pääosissa mm. Aku Korhonen tehtaan yövartijana (Virtanen). Regina Linnanheimo yövartijan tyttärenä (Aino Virtanen). Sota-aika kuvastuu elokuvaan siinä, että elokuvassa on vain vanhoja ’kanttiautoja’ sekä sotaan kelpaamaton pieni Adler.

1926-1927 Stutz Model AA Vertical Eight.
1926-1927 Stutz Model AA Vertical Eight.

Tehtaanjohtaja Kuusela (Aku Käyhkö) ajaa elokuvassa komeasti Stutzilla. Auto on vuosimallia 1926 tai 1927. Maahantuojana merkillä toimi Nikolajeff Jr. Kallis Stutz myi hyvin Suomessa, koska vuonna 1928 niitä oli rekisterissä jo 46kpl.

Stutzin konepelti auki
Johtaja Kuuselalla on autohuolia.

yo24

yo20
Huomaa erikoinen tuulensuoja (?) etuoven yläreunassa.

Elokuvan Stutz on mallia AA Vertical Eight. Se esiteltiin vuonna 1926. Sitä mainostettiin myös lisänimellä ’Safety Stutz’, koska siihen oli suunniteltu lukuisia ominaisuuksia turvallisuutta silmälläpitäen. Ensinnäkin kori oli noin kymmenen senttiä matalampi kuin kilpailijoilla, joten painopiste oli matalampi. Uutta oli myös särkymätön tuulilasi. Lasin sisälle oli upotettu lankoja jotka estivät lasin tyypillisen hajoamisen teräviksi kappaleiksi. Ehkä merkittävin panostus oli Timkenin valmistamat nestejarrut joka pyörälle. ’Hydrostaattisiksi’ kutsutut jarrut osoittautuvat kuitenkin ongelmallisiksi. Jarrukenkien sisäpuolella oli kumityyny joka sisälsi 50/50 suhteessa alkoholia ja vettä. Ongelmaksi muodostui, että kumityyny saattoi aikaa myöten puhjeta, jolloin koko jarrujärjestelmän toiminta halvaantui. Vuonna 1927 tilalle vaihdettiinkin Lockheedin luotettavampi järjestelmä. Moottorina autossa suora kahdeksikko, 92 hevosvoimaa.

Tällä hetkellä Suomesta löytyy yksi Stutz Fiskarsin kylästä. Se on Fiskarsin tehtaan vanha edustusauto, joka jossain vaiheessa on muutettu paloautoksi. Lisäksi Suomessa oli AB-226 kilvillä oleva 4-ovinen avo-Stutz joka myytiin ulkomaille 70/80-luvulla. On epäselvää voisiko elokuvan auto olla juurikin tuo yksilö…

yo11
1936-1940 Adler Trumpf Junior Cabriolimousine.

yo4

Johtajan pojalla Veikolla on autonaan Adler Trumpf Junior Kabrio-Limousine. Adler oli 30-luvulla suosittu auto Suomessa ja kotimarkkinoillakin toiseksi myydyin saksalainen merkki Mercedes-Benzin jälkeen. Trumpf Junioria valmistettiin aikavälillä 1936-1941 lähes 79000 autoa ja se oli tehtaan historian eniten valmistettu malli. Kuvissa oleva korityyppi oli nimeltään Cabriolimousine ja sen kokoteräskori tuotettiin Ambi Buddin tehtaalla. Trumpf Juniorista oli aikaan suosittu pikkuauto. Sitä oli saatavana teräskorisena tai puukorisena DKW:n tapaan. Myöhemmin teräskorista tuli huomattavasti edullisempi vaihtoehto. Tekniikkana 1,0-litrainen, 4-sylinterinen moottori, teholtaan noin 25 hevosvoimaa. Suomessa merkin maahantuojana toimi Korpivaara & Halla.

yo13

Taustalla näkyy vilaukselta liikenteessä I-luokan taksi. Auton rekisterinumero A-9327. Auto on vuoden 1928-1929 Peerless Model 6-91. Tämä oli tehtaan kallein malli.

yo9

Johtaja Kuusela ottaa II-luokan taksin Kulosaareen. Merkki tuntematon.

yo18

Tuntematon ambulanssi joka näkyy vain takaapäin. Rekisterinumero A-6676.

yo1

Yövartija vain – IMDB sivu

Ajoneuvot elokuvassa ’Kyökin puolella’ (1940)

kyokki
’Kyökin puolella’ on Suomi-Filmi tuotantoyhtiön kesällä 1940 kuvaama elokuva. Elokuvaa on kuvattu muun muassa Helsingin ja Espoon alueella. Elokuvan tähtenä on Helena Kara. Muissa osissa mm. Tauno Majuri ja Reino Valkama. Elokuvan yhtenä sivujuonista seuraamme kuvitteellisen suomalaisen moottoripyörävalmistajan Salaman valmistaumista kauden päätöskilpailuihin.

salama1
Kuva 1. Salaman moottoripyörätehdas.

salama2
Kuva 2. Teknisiä piirustuksia Salaman tuotekehittelyosastolla.

salama3
Kuva 3. Salama-moottoripyörän logo.

salama4
Kuva 4. Salama-tehtaan tuotekehittelyosastoa. Kuvassa näkyvä pyörä on 30-luvun lopun DKW, iskutilavuudeltaan 250- tai 350-kuutioinen.

salama5
Kuva 5. Toinen Salama-tehtaan pyöristä on oikealta merkiltään Rudge.

opel1
opel2
opel3
Kuvat 6-8. Opel Kapitän Cabriolet. Yksi kolmesta tai neljästä uutena Suomeen tuoduista avomalleista. Elokuvassa Salama-tehtaan pääjohtaja herra Virmalan auto (Hugo Hytönen), jolla hän saapuu seuraamaan kilpailuja.

mb1
mb2
mb3
mb4
Kuvat 9-12. MB 230 Cabriolet B. Huomaa saksalaiset rekisterikilvet. Elokuvassa Haukan tilan herra Relanderin auto (Paavo Jännes). Espoonkartano toimii elokuvassa Haukan tilan päärakennuksena. Myös läheinen Kauklahden juna-asema vilahtaa elokuvassa.

elain
Kuva 13. Elokuvan lopussa on moottoripyöräkilpailut. Ari Karma (Tauno Majuri) ajaa kilpailussa itse suunnittelemallaan Haukka-moottoripyörällä. Nimi Haukka siksi, että Haukan kartanoherra sponsoroi pyörän kehitystyön ja myös palkkasi Karman henkilökohtaiseksi autonkuljettakseen. Kilpailussa Karma voittaa niukasti pahimman kilpakumppanin Jali Marteman (Ville Salminen) Salama-pyörän. Kilpailuosuus on pätkitty aikakauden Eläintarhanajojen uutisfilmeistä.

haukka2
Kuva 14. Haukka-moottoripyörä. Toistaiseksi tunnistamatonta merkkiä. Ehkä Royal Enfield.

haukka1
Kuva 15. Lopuksi Haukka-moottoripyörän logo.

IMDB – Kyökin puolella (1940)

Autot elokuvassa ’SF-paraati’ (1940), osa 2

Jatkoa osalle 1.

Kuvat 1-4. Sisun Suomen Matkatoimistolle vuonna 1936 tai 1937 valmistama bulldog-tyyppinen turistibussi. Sisu aloitti linja-auto alustojen valmistuksen v.1936 eli kyseessä on aivan alkupään tuotantoa. Mallit olivat tuohon aikaan SH-5 ja SH-7. Moottorina Hercules bensiini- tai dieselkäyttöisenä. Tunteeko kukaan bussin myöhempiä vaiheita?

Kuva 5. Ford De Luxe 1938 ilmeisesti Mannerheimintien päässä. Taustalla näkyy parikin autoliikettä. Taaempana lukee Studebaker.

Kuva 6. Ford Standard 1938. Kuljettajan asusta päätellen taksikäytössä.

Kuva 7. Ford kuorma-auto vm.1938. Lähestyvä sodan uhka näkyi romukeräyksinä. Lavalla näkyy kanttiautojen ovia.

Kuva 8. Dodge 1938 taksitolpalla.

Kuva 9. Korjaushallissa ehkä Buick noin vuosimallia 1927.

Autot elokuvassa ’SF-paraati’ (1940), osa 1

Optimismia uhkuva elokuva SF-paraati on kuvattu juuri sodan kynnyksellä. Ensiesitys tapahtui toukokuussa 1940. Helsingin keväiset nähtävyydet ja poikkeuksellisen hieno ajokalusto tekevät tästä elokuvasta mielenkiintoisen ja nostalgisen katselukokemuksen.

IMDB – SF-paraati (1940)

Kuva 1. SF-Paraati elokuvan introkuva.

Kuvat 2-4. 1937-1939 Opel Admiral Cabriolet. Rekisterinumero A-3695. Elokuvassa Tauno Palon komeana pirssinä. Noin kolmannes valmistuneista Admiraleista oli korityypiltään avomallisia (2314kpl), mikä on verrattain paljon. Tämä kyseinen auto lienee aika tunnettu tapaus. Se toimi sota-aikana kenraaliluutnantti Woldemar Hägglundin virka-autona. Huhupuheiden mukaan auto tuhoutui sodan loppuvaiheilla Lapin sodassa.

Kuvat 5-7. 1936-1939 Renault Primaquatre-Sport Coach Découvrable. Rekisterinumero edessä U-5929 kun taas takana näyttäisi lukevan A-9870. Toisen sukupolven Primaquatre esiteltiin alkuvuonna 1936 ja tuotanto päättyi kesällä 1940. Kuvissa näkyvä korityyppi on 5-hengen Sport Coach, korikoodina BDS2. Myös 2+2 Sport Coach oli mallistossa, joka oli muotoilultaan hieman menevämpi. Moottoreina kaikissa Primaquatreissa oli 1,4 litrainen nelonen. Sport mallissa tehoa 55hv. Maahantuojana toimi Renauto, Kasarminkatu 44, Helsinki. Kansalliskirjaston Doria-palvelusta löytyy hieno Primaquatre malliston esite vuodelta 1939.

Doria.fi – Renault Primaquatre esite

sf2

sf3

sf4

Kuvat 8-10. Elokuvassa vilahtelee monia Helsingin tunnettuja maamerkkejä.

Autot elokuvassa ’Rakkauden kaikkivalta’ (1922)

’Rakkauden kaikkivalta – Amor Omnia’ on vuonna 1922 valmistunut suomalainen kokopitkä mykkäelokuva, jonka on ohjannut Konrad Tallroth. Elokuva kuuluu osana Yleisradion käynnistämään Mykkä Valo-hankkeeseen johon kuuluu viisi suomalaista mykkäelokuvaa. Hankkeen elokuviin on sävelletty uusi musiikki ja ne ovat restauroitu yhteistyössä Yleisradion ja Kansallisen audiovisuaalisen arkiston (KAVA) kanssa. Seuraavassa muutama ruutukaappaus elokuvan ajoneuvoista.

Kuva 1. Kuvassa saksalainen N.A.G, joka toimii elokuvassa taksina. N.A.G. oli yleisimpiä automerkkejä maassamme ja suosittu taksikäytössä. Kuvassa malli K2, joka tunnettiin Saksassa myös lisänimellä ’Darling’. Malli esiteltiin v.1911 ja siinä on 1570-kuutioinen 18-hevosvoimainen nelisylinterinen moottori. Mallin valmistus loppui vuoteen 1914. Sodan jälkeisissä malleissa N.A.G:in pyöreä jäähdytin oli vaihtunut tyyliltään V-kulmaiseksi. Elokuva on kuvattu Helsingin alueella ja taustalla oleva rakennus saattaa olla vielä olemassa.

Kuva 2. Toisessa kohtauksessa esiintyy tunnistamaton umpimallinen taksi. Kaikki arvailut merkistä otetaan kiitollisena vastaan.

Kuva 3.  Viimeisessä kohtauksessa myös toistaiseksi tunnistamaton auto. Auton alkuperä viittaisi Eurooppaan.

Kuva 4. Sama tuntematon auto vasemmalta puolelta kuvattuna. Yksityiskohdat ovat melko hyvin näkyvillä, joten tunnistamisen pitäisi olla hyvinkin mahdollista.

Elokuva IMDB sivustolla:
http://www.imdb.com/title/tt0015258/