Keksintöjen kirja (1932)

Keksintöjen kirja -tietosanakirjasarja ilmestyi 1930-lukujen kuluessa ja sen kustantajana toimi WSOY. Kirjasarjaan kuuluu yhdeksän osaa ja niissä käsitellään kattavasti senaikainen tietämys metalli-, ja puuteollisuudesta, maataloudesta sekä liikennöinnistä. Kirjasarjan osa – tiet ja maakulkuneuvot, on 800 sivuinen ja ilmestynyt vuonna 1932. Se lienee ensimmäinen kirjasarjan ilmestyneistä osista.

Kirjan alkuperäisteos on ilmestynyt Ruotsissa. Maantiekulkuneuvojen kehitys -luvun ovat kirjoittaneet insinöörit H.Liljestrand ja E. Paul Wretlind sekä professori E. Hubendick. Kuvituksiin on lisätty jonkin verran suomalaisia valokuvia.

keksintojen_kirja

Kirjan esipuheesta. ”Tiet ja kulkuneuvot kuuluvat niihin teknillisiin laitteisiin ja välineisiin, joista koko ihmiskunnalla on mitä suurin hyöty ja joista se on täydellisesti riippuvainen. — Kun tämä tekniikan puoli erikoisesti nykyisin on kaikille valtioille, kansoille ja yksityisille tähdellinen, on tietysti kiintoisaa saada tutustua teiden ja kulkuneuvojen tekniikan kehitykseen — ja havaita, kuinka korkealle tasolle se nyt on kehittynyt.”

lappi
Kuva 1. ”Suomessa on tätä nykyä noin 50 000 km teitä. Näistä oli vuonna 1930 maan yleistä liikennettä varten 29 797 km, joista maaherrojen hoidossa oli 26 062 km, valtion välittömässä hoidossa 3388 km sekä kaupunkien ja kauppaloiden asemakaavoittamattomalla alueella 346 km.

garford
Kuva 2. ”Erityisiä moottorilumiauroja on sommiteltu viime aikoina. Vetokoneeksi sopii erinomaisesti suunnilleen 5 tonnin painoinen kuorma-auto.” Kuvassa olevasta 5-tonnin kuorma-autosta erottuu merkki Garford. 1900-luvun alussa Garford valmisti auton osia sekä kokonaisia autoja alihankintana mm.Studebaker tehtaalle. Myöhemmin Garford valmisti henkilöautoja hetken aikaa omalla nimellään, mutta keskittyi pian kokonaan hyötyajoneuvoihin. Garfordeja mainostettiin myös Suomessa parinkin maahantuojan toimesta (Stockmann & Suomen Voimavaunu), mutta myynti jäi vähäiseksi. Kuva lienee lainaa jostain Yhdysvaltalaisesta julkaisusta.

Oldsmobile
Kuva 3. ”Kauppias V.A.Lindströmin omistama 7 hv. Oldsmobile vuodelta 1906. Eräs ensimmäisiä autoja Suomessa.

Graham
Kuva 4. ”Uusinta vaunutyyliä”. 1932-1933 Grahamin ’Blue Streak’ -muotoilu oli Amos Northupin kynäilemä ja edusti aikansa ehdotonta huippua. Kilpailijoihin nähden lokasuojat olivat sulautettu enemmän osaksi koria ja maskin profiili ei ollut perinteisen pysty vaan oli kallistettu taaksepäin.

Malli_AA
Kuva 5. Nykyaikaista kuorma-autoa kirjassa edustaa Fordin malli AA.

Packard
Kuva 6. Suomen armeijan Packard kuorma-auto varustettuna puukaasulaitteella v.1925. Packard henkilöautojen ohella myös Packard kuorma-autot olivat suosittuja. Mm. Yhdysvaltojen armeija tilasi yli 10 000 kpl Packard kuorma-autoja ja Venäjän armeija 3000 kpl.

Malli_A
Kuva 7. Ford malli A:n kokoonpanoa Detroitin Dearbornissa. River Rougen tehdas oli valmistuessaan v.1928 maailman suurin. Nimensä se sai lähellä virtaavan Rouge-joen mukaan. Parhaimmillaan tehdas työllisti yli 100 000 työntekijää 1930-luvulla.

Jokamiehen auto-oppi (1931)

Jokamiehen auto-oppi on auton perusrakenteita käsittelevä oppikirja. Se on julkaistu vuonna 1931 ja on 213-sivuinen. Kirjan on kirjoittanut Harras H.Porkka ja sen on kustantanut Otavan kirjapaino. Kirjan esipuheen mukaan ”auto-opin opetusta Valtion poliisikoulussa sekä lääninharjoituskursseilla on vaikeuttanut sopivan, kyllin yleistajuisen ja suppean oppikirjan puute. Ne poliisiviranomaiset taaskin, joiden käytettävänä on autoja, ovat kaivanneet sellaista kirjasta, jossa auton hoito y.m.s. seikat olisivat yhtenäisesti esitettyinä.” Niinpä sisäasianministeriö (nyk.Suomen sisäministeriö) valtuutti kirjoittajan laatimaan oppikirjan aiheesta.

Seuraavassa muutamia otteita kirjasta.

joka1
Kuva 1. Kansi.

joka5
Kuva 2. Cord-etupyöräveto.

”Viime aikoina on alettu rakentaa autoja, joissa sekä etu- että takapyörät toimivat vetopyörinä. — Tässä kirjasessa ei kuitenkaan ole syytä ryhtyä selostelemaan näitä meillä toistaiseksi hyvin harvinaisia autoja. Liitettäköön tähän kuitenkin kuva etupyörävetoisen Cord-auton etuosasta. — Erikoisuutena huomattakoon akkumulaattorin asettaminen konekopan alle tuulettimen ja moottorin väliin.”

joka6
Kuva 3. Franklin-auton ilmajäähdytteinen moottori.

”Muutamissa harvoissa autoissa on otettu käytäntöön ilmajäähdytys. Auton etuosaan asetettu voimakas, moottorista liikkeensä saava tuuletin painaa suurella nopeudella ilmavirran kulkemaan verrattain laajaa kanavaa pitkin moottorin yläosaan, siitä edelleen pysytysuoraan silinterien sivuja pitkin ja pois silinterilohkon alaosasta. — Todennäköisesti ei tapa ole käytännöllinen, koska sitä ei ole yleisemmin otettu käytäntöön. Franklin-vaunut lienevät ainoat meillä käytännössä olevat tätä järjestelmää käyttävät autot.”

joka4
Kuva 4. Voitelutaulukko.

”Autojen ohjekirjasissa on aina n.s. voitelutaulukko, josta käy selville, mitkä kohdat on voideltava, kuinka usein ja millaisella voiteluaineella. — Tärkeätä on, että voitelutaulukon määräyksiä samoinkuin muitakin ohjekirjasissa esitettyjä voiteluohjeita tarkalleen seurataan. Laiminlyömällä voitelun tai suorittamalla sen huolimattomasti aiheutetaan monia vaurioita, joiden korjaus on sekä kallista että aikaaviepää.”

joka3
Kuva 5. Auton korityyppejä. Ylempänä 1929-1930 Chevrolet ja alhaalla Packardin Phaeton-korimalli jossa myös tuulilasi takamatkustajille.

joka2
Kuva 6. Kirjan päättää taulukko, jossa on eri automerkkien lausuntotapoja. Tuohon aikaan ulkomaalaiset nimet olivat ilmeisesti kovin vaikeita suomalaisille lausua sillä lausuntaohjeita esiintyi yleisesti aikakauslehdissä ja automainoksissa.

———————–

Kirjan sisällysluettelo:

1. Johdanto
2. Moottori
3. Jäähdytysjärjestelmät
4. Polttoainejärjestelmät
5. Auton sähkölaitteet
6. Äänenvaimennin
7. Voimansiirtolaitteet
8. Etuakseli ja ohjauslaitteet
9. Jarrut
10.Pyörät ja renkaat
11.Runko, jouset ja iskunvaimentimet
12.Rungon, voimansiirtolaitteiden y.m. voitelu
13.Ajo-ohjeita
14.Auton hoito
15.Auton säilöönpano ja käytäntöönotto sen jälkeen
16.Tavallisimmat autoissa esiintyvät häiriöt
17.Autojen korimallit
18.Autovaja
19.Tavallisimpien autojen valmistusmaa sekä nimien ääntäminen
20.Amerikkalaiset ja englantilaiset mitat muutettuina metrisiksi

Maailman autojen määrä v.1925

20150817_220126
Kuva: Suomen Kuvalehti autonumero 1927.

Vuoden 1926 Suomen autokalenterista löytyy mielenkiintoinen tilasto maailman henkilöautojen lukumääristä. Siinä on lueteltu silloisen maailman maat ja territoriot, joista monet tunnetaan nykyään eri nimillä. Yhdysvallat on luonnollisesti tilaston ykkössijalla yli 17,7 miljoonalla autolla, joka tarkoittaa reilua 80% maailman autokannasta. Suomi löytyy tästä tilastosta sijalta 48, 5460 autolla. Huomioitavaa on mm. Ruotsin vastaava luku 63000 autoa, joka on kymmenkertainen. Myös Tanskassa ja Norjassa autojen lukumäärä oli moninkertainen Suomeen verrattuna.

”Maailman autojen määrä oli kerättyjen tietojen mukaan vuoden 1925 alussa eri maissa seuraava. Tiedot ovat virallisten rekisteröimisten mukaan sekä osa arvioitu. Suomen automäärä on tässä tilastossa todennäköisesti liian pieni. Todenmukaisempi luku lienee noin 6800-7000”.

Samalta sivulta löytyykin tarkempi tilasto Suomessa rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määristä. Tilasto on kerätty 30. kesäkuuta 1925.

Henkilöautoja: amerikkalaisia 4665kpl, eurooppalaisia 1932kpl. Auto-omnibusseja: amerikkalaisia 221kpl, eurooppalaisia 1133kpl. Kuorma-autoja: amerikkalaisia 1807kpl, eurooppalaisia 695kpl. Autoja yhteensä 10453kpl.

Moottoripyöriä: amerikkalaisia 1394kpl, eurooppalaisia 2419kpl. Moottoripyöriä yhteensä: 3813kpl. Moottoripyöriä yhteensä 3813kpl.

Moottoriajoneuvoja yhteensä 14266kpl, joista maaseudulla 7648kpl ja kaupungeissa 6618kpl. On kuitenkin huomattava, että todelliset suhteet amerikkalaisten ja eurooppalaisten merkkien välillä ovat toiset.”

MaaLukumäärä
Yhdysvallat17726507
Englanti778211
Kanada636489
Ranska573397
Saksa216300
Australia205000
Argentiina120000
Italia89712
Espanja70000
Belgia65000
Intia63500
Ruotsi63000
Uusi Seelanti60000
Etelä-Afrikka51500
Tanska47500
Brasilia44834
Itä-Intia35950
Mexiko35000
Kuba33124
Alankomaat31004
Sveitsi29848
Venäjä25000
Havaiji22600
Uruguay20890
Norja20467
Japani19693
Irlanti17400
Malaiji15404
Itävalta15140
Philippinit14828
Algeria14600
Tshekko-Slovakia11700
Rumania11000
Porto Rico10263
Kiina10000
Portugali9000
Chile8000
Puola7963
Egypti7233
Englannin Länsi-Afrikka7150
Ceylon6312
Peru6000
Jugoslavia6000
Indo-Kiina5750
Marokko5600
Kreikka5500
Suomi5460
Unkari4610
Venetsuela4000
Tunis3706
Englannin Itä-Afrikka3050
Syyria3044
Kolumbia3000
Panama3000
Jamaika2985
Luxenburg2768
Kanarian saaret2600
Turkki2600
Siam2500
Dominion2100
Mauritius2000
Danzig1757
Persia1700
Englannin Guinea1555
Irak1470
Barbados1410
Ranskan Afrika1329
Alaska1225
Chosen1122
Bolivia1092
Hongkong1055
Martinique1025
Bulgaria1003
Salvador1000
Haiti1000
Guatemala906
Ecuador900
Newfoundland870
Palestina855
Viro743
Malta700
Bahama645
Latvia635
Trinidad603
Guadeloupe601
Angola525
Kypro510
Liettua493
Costa Rica489
Arabia465
Nicaragua425
Portugalin Itä-Afrika360
Belgian Kongo325
Madagaskar325
Länsi-Intia322
Madeira320
Paraguay310
Honduras300
Azorit298
Seurasaaret253
Fiji saaret250
Muu saaristo250
Gibraltari240
Islanti200
Nyassa180
Sudan130
Englannin Honduras111
Italian Somalimaa98
Hollannin Guiana70
Tripolitania70
Ranskan Guiana62
Abessinia35
Englannin Somali15
Kaikki maat yhteensä21360779

Suomen Autokalenteri 1926

Suomen Moottorilehteä julkaistiin vuosina 1924-1946. WSOY:n kustantama lehti ilmestyi kerran kuukaudessa ja sen kannessa mainittiin, että se on ’käytännöllinen auto-, moottoripyörä-, ja moottorivenelehti’. Lehti oli kuitenkin eri kuin vielä nykyäänkin ilmestyvä Moottori-lehti. Korjatkaa jos olen väärässä.

Vuonna 1926 lehti julkaisi myös autokalenterin. Se on nahkakantinen 188-sivuinen kirjanen, jonka ensisijaisena tarkoituksena oli auttaa autonomistajaa auton käyttöön liittyvien tietojen ylöskirjaamisessa. Kirjassa on paljon tyhjiä sivuja joihin kirjata autoon liittyvät tulot ja menot, polttoaineenkulutuksen-, ja renkaankulumisen, korjauskustannukset sekä voiteluaineen lisäykset.

Kirjan viimeisillä sivuilla on kuvia vuoden uutuusautomalleista ja lyhyesti joitain teknisiä tietoja. Automerkit on luokiteltu maittain. Suurin osa amerikkalaisia merkkejä. Englantilaisista autoista löytyy vain Sunbeam. Ilmeisesti muita englantilaisia autoja ei ollut tuolloin tarjolla Suomessa. Ranskalaisia ja italialaisia merkkejä löytyykin jo paremmin.

Seuraavassa muutama kuva kirjasesta.

kalenteri1
Kuva 1. Kansikuva.

kalenteri3
Kuva 2. Sisälehti.

kalenteri2(1)
Kuva 3. Moon-autoilla oli ainakin kolme eri maahantuojaa muutaman vuoden sisällä. Moottori komppania oli pääedustajana vuodet 1924-1926. Myös Moon-konsernin ylellisempi merkki Diana kuului heidän edustukseensa. Jos tänä päivänä haluaa nähdä Moon auton, niin Espoon automuseossa on näytillä vuoden 1927 malli ja Joensuun automuseossa 1928 malli.

kalenteri4
Kuva 4. Stockmannin Urheiluosasto (myöhemmin Stockmann Auto) edusti vuosien ajan monia eri automerkkejä. Tässä mainoksessa edustettuina laadukkaat amerikkalaiset merkit Overland ja Willys-Knight, ranskalainen Berliet sekä Douglas-moottoripyörä.

kalenteri5
Kuva 5. Flint oli Durant -yrityksen valmistama kuusisylinterinen keskiluokkainen auto ja suunniteltu kilpailemaan esimerkiksi Buickia vastaan. Tehdas sijaitsi auton nimen mukaisesti Flintissä, Michiganissa. Merkki jäi lyhytikäiseksi ja sitä valmistettiin vain vuosina 1923-1927. Mannerheimilla oli hetken aikaa käytössä vuoden 1926 Flint Sport Touring eli samankaltainen kuin kuvan ylempi auto. Suomesta löytyy yksi säilynyt Flint vuosimallia 1926. Auto oli pitkään Helsingin automuseossa ja nykyisin sen osoite on Vehoniemen automuseo. En saanut kuitenkaan varmuutta siitä onko auto juuri se Mannerheimin käytössä ollut. Osaako joku sanoa?

kalenteri6
Kuva 6. Gray-autoja valmistettin Detroitissa vuosina 1922-1926. Ideana oli kilpailla hinnallisesti Fordin T-mallia vastaan. Suomessa maahantuojana toimi yritys nimeltä Agros Oy. Ihme kyllä Suomesta löytyy yksi hyvin säilynyt Gray-auto. Se löytyi aikoinaan Espoon Leppävaarasta ja on vuoden 1923 Touring-mallia.

kalenteri7
Kuva 7. Moottori komppanian edustuksessa oli muutamia ranskalaismerkkejä. Näistä Mathis jäi Suomessa harvinaisuudeksi. Kevyt heikkotehoinen auto ei ollut omimmillaan talvisissa olosuhteissa. Ylempänä olevassa autossa on mielenkiintoinen Weymannin valmistama kori. Weymann koreja käytettiin yleensä kalliimman hintaluokan autoissa. Siinä oli puukehikon päälle liimattuna synteettinen nahkakerros. Etuna oli rakennelman keveys ja äänettömyys verrattuna perinteiseen teräslevyyn.

Autola Oy edusti taasen Renaultia vuonna 1926. Renaultilla oli tarjota malleja mihin koko- ja hintaluokkaan tahansa.

Poikien Autokirja 1940

Poikien Autokirja 1940 – on nimensä mukaisesti nuorille suunnattu autokirja. Otavan julkaisema pehmeäkantinen kirja ilmestyi kerran vuodessa vuosina 1938-1945. Kirjaan on koottu lähes kolmekymmentä eri kirjoittajan laatimaa autoaiheista artikkelia. Aiheet liittyvät muun muassa kilpa-autoiluun, auton tekniikkaan, uutuusmallien esittelyyn sekä liikennesääntöihin.

etukansi3
Kuva 1. Kansikuva.

takakansi2
Kuva 2. Takakansi. Jälkimmäinen kahdesta liikennemerkkejä käsittelevästä sivusta.

poikien1
Kuva 3. Poliisin 1937 Ford -”radioauto”. Poliisien radioautotoiminnasta kertovan artikkelin kirjoitti Jorma Kivivuori. Kirjoituksessa seurataan liikkuvan poliisin päivän aikana sattuneita tehtäviä.

Lainaus: ”Hyrylässä oli eräs Packard-merkkinen henkilöauto ajanut toisen päälle ja sitten lähtenyt pakoon; rekisterinumeroa ei tiedetty. 10 minuuttia myöhemmin tapaamme Käpylässä erään samanmerkkisen auton, joka on kovaa vauhtia tulossa kaupunkiin. Vaikkei meillä olekaan varmuutta, onko tämä juuri etsimämme auto, pysäytämme sen kuitenkin ja konstaapelin kysyessä kuljettajalta: Miksi pakenitte?, häkeltyy tämä niin, että myöntää heti päälleajon tapahtuneen.”

poikien2
Kuva 4. Ympäripyörähtänyt Cord. Kuva on ilmeisesti Suomesta. Tietääkö kukaan tapauksesta enemmän? Kyseistä mallia tuskin on Suomessa ollut yhtä enempää.

Lainaus: ”Vuonna 1938 tapahtui Suomessa 7179 liikenneonnettomuutta. Näistä viidesosa, 1530 onnettomuutta, tapahtui Helsingissä. Jokaista 100 moottoriajoneuvoa kohti sattui n.13 onnettomuutta! Joka toinen linja-auto ja joka neljäs kuorma-auto oli mukana jossakin onnettomuudessa. Surmansa sai kaikkiaan 268 henkilöä.”

poikien3
Kuva 5. New Yorkin autonäyttelyn uutuuksia vuonna 1939. Autot myötäpäivään lueteltuna; Studebaker, Plymouth, Hudson, Chrysler, Dodge, Willys ja Packard.

poikien4
Kuva 6. Kuva Dearnbornin kokoonpanolinjalta.

Autorenkaat – niiden hoito ja korjaaminen (1928)

Kirjan nimi: Autorenkaat – niiden hoito ja korjaaminen. Painettu vuonna 1928, sivumäärä 138 sivua. Kirjoittanut Eino Henttu ja kustantanut W.S.O.Y.

Kirjassa on käytetty nykyaikaista suomen kieltä, joten se on helppolukuinen. Kirjan alku- ja loppusivut on omistettu maahantuojien rengasmainoksille. Kirjan ensimmäisessä kappaleessa kerrotaan yleisesti raakakumista, kumin valmistamisesta ja vulkanoimisesta. Toisessa osiossa kerrotaan yleisimmistä vioista joista rengasrikot johtuvat. Kolmannessa osiossa luetellaan kaikki renkaiden paikkaustavat ja miten kulutuspinta vaihdetaan ja liimataan kiinni.

Kirjan viimeisessä luvussa on annettu ohjeita rengaskorjaamotoiminnan aloittamiselle sekä lueteltu mitä kaikkia työkaluja ja tarvikkeita korjaamolla tulisi olla. Kirjassa on esimerkkilomakkeita, joita käyttämällä voi oppia hallitsemaan korjaamon kirjanpitoa, tuloslaskentaa ja asiakasrekisteriä. Kirjan viimeisellä sivulla on annettu 35 kohtainen ohjelista mitä kumikorjaajan tulee erityisesti muistaa. Muun muassa ”jos erimielisyyttä syntyy, on asiakkaan ensin annettava puhua suunsa puhtaaksi, koska hän siitä tavallisesti rauhoittuu.”

etukansiKuva 1. Kirjan kansi.

takakansi
Kuva 2. Kirjan takakansi. Englebert-renkaita maahantoi yritys nimeltä Brynolf Grönmark. Yritys on yhä toiminnassa ja tuo nykyään paperikoneiden komponentteja. Englebert oli taas alkujaan belgialainen yritys, joka aloitti kumimattojen -ja päällysteiden valmistuksen vuonna 1877. 1920-luvulla tehdas oli Euroopan suurimpia kumituotteiden valmistajia. Uniroyalin kanssa alkoi yhteistyö vuonna 1958 ja nimi Englebert tiputettiin pois vuonna 1979.

rengas2Kuva 3. Mainoksessa kehutaan Kelly-Springfield renkailla varustetulla De Dion Bouton bussilla ajetun peräti 102 000km. De Dion Bouton ei ollut kovin yleinen auto Suomessa. Olisi mielenkiintoista tietää missäpäin tällainen ’omnibussi’ on liikennöinnyt.

rengas1Kuva 4. Vaillinaisesti täytetty matalapainerengas.